Paavi Benedictuksen uudet ajatukset aids-kamppailusta ovat vähemmän paavillisia. Ovi on nyt katolisessa kirkossa raollaan keskustelulle syntyvyyden säännöstelystä.
Katolisessa kirkossa, joka on maailman suurin kristillinen kirkkokunta, on yli miljardi jäsentä. Kirkkoa johtavan paavin teoilla ja sanoilla on enemmän tai vähemmän suuri merkitys kirkon jäsenten elämään. Tämä tuli todistetuksi taas kun paavi Benedictus XVI raotti ensimmäisenä kirkkonsa johtajana ovea kondomin käytön hyväksymiselle.
Katolinen kirkko tuomitsi syntyvyyden säännöstelyn ja ehkäisyvälineiden käytön 1968. Paavi Benedictus puhuu juuri julkistetussa kirjassa siitä, että miesprostituoitujen kondomin käyttö voisi olla perusteltua aidsin vastaisessa taistelussa. Vatikaanin virallinen edustaja täsmensi myöhemmin, että paavi oli tarkoittanut nimenomaan myös naisprostituoituja ja transseksuaaleja.
Paavin varovaisetkin sanat ovat herättäneet suurta huomiota ja ristiriitaisia tulkintoja. Aids-aktivistit ja vapaamielisemmät katolilaiset ovat pitäneet paavin avausta läpimurtona kun taas vanhoilliset katsovat, ettei linjaa ole muutettu. Vanhoillisia tulkintoja paavin sanoista on kuultu esimerkiksi konservatiivisessa maineessa olevasta Suomen katolisesta kirkosta.
Niin tai näin, katolisen kirkon yksi tabu on nostettu nyt pöydälle. Epäselvä sanavalinta ei peitä sitä, että paavin ilmeinen tarkoitus oli virittää asiasta laajempaakin keskustelua. Muita vaikeita aiheita katolilaisille ovat esimerkiksi homoseksuaalisuus ja naispappeus. Suomessa evankelisluterilaisen kirkon vaikea asia nyt on suhtautuminen homoseksuaalisiin parisuhteisiin.
Vaikka paavin linjaus ei olisikaan vielä virallista oppia, hän on muuttanut ajatteluaan nopeasti ja jyrkästi. Benedictus nostatti vuosi sitten valtaisan porun sanomalla Afrikan-matkallaan, että kondomit vain pahentavat aids-ongelmaa. Uudella tulkinnalla on paitsi opillista myös ja ennen kaikkea käytännön merkitystä.
Maailman roomalaiskatoliset suhtautuvat kirkkonsa esimerkiksi syntyvyydensäännöstelyä koskeviin opetuksiin vaihtelevasti. Siitä seuraa, että kirkon oppien ja katolilaisten arjen välillä voi olla suuriakin ristiriitoja. Paavin sanoista voi päätellä, että hän näkee, millainen kuilu oppien ja arkielämän välillä voi olla ja että sille pitää tehdä jotakin.
Katolinen kirkko on Benedictuksen johtokaudella kulkenut kriisistä toiseen. Hän nostatti närää islamin ja väkivallan yhteyttä käsitelleellä puheellaan, joka johti jopa mellakointiin. Kirkko reagoi ympäri maailmaa ilmi tulleisiin, katolisia pappeja koskeneisiin pedofiliatapauksiin myöhään ja vähätellen. Kirjassa paavi tunnustaa, että lasten hyväksikäyttöä peiteltiin vuosikymmeniä. "Se on konkurssijulistus instituutiolle, jonka tunnukseen on kirjoitettu rakkaus", paavi sanoo.
83-vuotiasta paavia on totuttu pitämään opillisesti tiukkapipoisena, jopa Jumalan rottweileriksi kutsuttuna dogmaatikkona, jolle opinkappaleet ovat itse elämää tärkeämpiä. Yhden tabun esille nosto viittaa siihen, että paavi haluaisi uusia vanhoillista mainettaan. Kirjassa hän jopa pohdiskelee mahdollisuutta erota elinikäisestä tehtävästään iän tuoman rasituksen takia.