Kirjallisuus: Lapsen kuo­le­maa kä­sit­te­le­vä ku­va­kir­ja voitti 10 000 euron Bot­nia-pal­kin­non

Kommentti: Ei ole väliä, ym­mär­rät­kö pää­mi­nis­te­rin bi­le­tys­tä tai so­me­tus­ta

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Tilaajille

Vä­hät­kin va­hin­got koe­te­taan karsia – Vakavat met­säs­tys­on­net­to­muu­det poh­joi­ses­sa he­rät­ti­vät sel­vit­tä­mään met­säs­tyk­sen tur­val­li­suut­ta myös vilk­kail­la ret­kei­ly­alueil­la

Suomen riistakeskus on täydentänyt metsästyksen turvallisuuteen liittyvää opetusmateriaalia. Vaaranpaikkoihin puututaan myös Metsästäjä-lehdessä. Metsästäjäliiton mielestä pakollinen aseenkäsittelykoulutus olisi syytä sisällyttää metsästäjätutkintoon. Esimerkiksi Kempeleessä moni metsästäjä harjoittelee aktiivisesti ampumaradalla jopa ympäri vuoden.

Metsästäjä ja ampumaratavastaava Jaakko Pirttikoski hirvikivääreineen Kempeleen metsästys- ja kennelyhdistyksen ampumaradalla Ketolanperällä. – Itse ammun erilaisilla aseilla yhteensä noin 7 000–10 000 laukausta vuodessa, Pirttikoski kertoo.
Metsästäjä ja ampumaratavastaava Jaakko Pirttikoski hirvikivääreineen Kempeleen metsästys- ja kennelyhdistyksen ampumaradalla Ketolanperällä. – Itse ammun erilaisilla aseilla yhteensä noin 7 000–10 000 laukausta vuodessa, Pirttikoski kertoo.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Viime syksyn kaksi vakavaa metsästysonnettomuutta ovat kannustaneet metsästyshallintoa miettimään, voitaisiinko metsästyksen ja erityisesti siihen liittyvän aseenkäsittelyn turvallisuutta parantaa.

Huolta ja keskustelua on herättänyt etenkin Urho Kekkosen kansallispuistossa Savukoskella viime lokakuussa tapahtunut turma, jossa metsästäjän vahingossa ampuma luoti surmasi alueella liikkuneen maastopyöräilijän.