Lääkäreiden väitetään vähättelevän sisäilmaongelmia. Onko näin vai päinvastoin liioitellaanko niitä? Pitääkö Työterveyslaitoksen mielestä sisäilmaoireita aiheuttavaa tilaa välttää?
Vähättelevätkö lääkärit potilaiden sisäilmaoireita kuten Kalevassa vappuna julkaistussa artikkelissa väitettiin, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki?
– Tässä näyttää olevan kaksi eri koulukuntaa eli kaksi hyvin eri linjoilla olevaa lääkäriporukkaa. Jotkut sanovat, että toiset liioittelevat ja toinen osapuoli sanoo, että toiset vähättelevät.
– On lääkäreitä, jotka lähtevät siitä, että mikä tahansa home missä tahansa aiheuttaa vaikeita terveysongelmia. Sitten on yliopistosairaaloiden klinikoita eli esimerkiksi sisäilma-asioita tutkivia professoreita ja Työterveyslaitos. Näkemyksissä on huomattavia eroja.
– Ympäristössämme on homeita kaikkialla, esimerkiksi ulkoilmassa, jokaisessa asunnossa, autossa, kesämökissä, saunassa ja kylpyhuoneessa. Yksi näkemys on se, että erilaiset homeet ovat osa meidän normaalia elinympäristöämme. Poikkeustilanteessa joku sairastuu homeesta.
Mikä on Lääkäriliiton näkemys asiaan?
– Katsomme, että keskustelun pitäisi olla asiallista, asiapitoista ja kollegiaalista eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. On ollut joitain tapauksia, joissa lääkäreiden välinen keskustelu tai oppiriita on kuohahtanut niin, että on menty henkilökohtaisuuksiin. Silloin me yritämme sovitella asiaa.
– Julkisuudessa käyty keskustelu on osittain myös erittäin tunnepitoista ja sitä on käyty osittain onnettomien potilaskohtaloiden kautta. Olisi tärkeää lyödä faktat tiskiin ja tehdä tutkimusta, jotta saataisiin näyttöä, että mistä on kysymys.
Mutta lääkäreitä vähättelystä arvostellut kaksikkohan tekee paraikaa sisäilmaan liittyvää tieteellistä tutkimusta?
– En tunne heidän tutkimusasetelmiaan eikä Lääkäriliitto ota kantaa yksittäisiin tutkimuksiin. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki tutkimukset tehdään terveiden tieteellisten käytäntöjen mukaan. Näin tulokset voidaan julkaista parhaissa vertaisarvioiduissa kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä. Silloin koko tutkimusasetelma, datan keruu ja käsittely sekä johtopäätökset kestävät sellaisen läpivalaisun, että muutkin tutkijat voivat luottaa tuloksiin.
Infektiosairauksien dosentti Hannu Syrjälä kertoi Kalevan artikkelissa Työterveyslaitoksen korostaneen, ettei sisäilmaoireita aiheuttavien olosuhteiden välttäminen ole perusteltua. Oletteko tätä mieltä, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula?
– Emme tarkalleen tiedä, mihin Syrjälän näkemys perustuu. Olemme korostaneet, että sisäilmaongelmat ovat ratkaistavissa, kun haittatekijät arvioidaan oikealla tavalla, ja sovitaan ratkaisuvaihtoehdosta. Vaikka sisäilmasto-ongelmaa on tutkittu paljon, ei meillä vielä ole yksiselitteistä lääketieteellistä pohjaa ratkaista itse ongelmaa. Uskomme silti, että yhteisenä tavoitteenamme tulee olla hyvä sisäilmasto, ja että rakentavan keskustelun sekä ratkaisuja tukevien investointien kautta tulemme saavuttamaan sen.
Mitä tulee tehdä, jos epäillään sisäilmaongelmaa?
– Suositamme, että rakennus ja sisäilman olosuhteet tulee selvittää. Altistumisolosuhteita voidaan luokitella löydettyjen haittatekijöiden mukaan ja päättää niihin tarvittavat korjaavat toimet. Tärkeää on, että rakennusten sisäilmasto-ongelmiin pätevöityneet asiantuntijat arvioivat rakennuksen olosuhteita ja haittojen merkittävyyttä. Altistumisolosuhteiden määrittämisen jälkeen työterveyslääkäri pystyy arvioimaan sisäilmaston terveydellisen merkityksen.
– Tilat voidaan tarvittaessa tyhjentää korjausten ajaksi. Työterveyslaitos ei suosita huonoja sisäilmasto-olosuhteita kenellekään, vaan suosittaa aina korjaamaan merkittävät sisäilmaston haittatekijät.
Suorapuheiset lääkärit
Kaleva julkaisi vappuna Työterveyshuollon erikoislääkärin Saija Hyvösen ja infektiosairauksien dosentin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälän haastattelun.
He olivat muun muassa sitä mieltä, että osa lääkäreistä vähättelee sisäilmaoireita.
