Oulussa juhlaliputetaan tänään Viittomakielen päivän kunniaksi. Oulussa viittomakielen tulkkia käyttää 144 henkilöä.
Oululainen Jarkko "Jake" Köykkä päätyi viittomakielen tulkiksi oikeastaan vahingossa. Opiskellessaan Kastellin urheilulukiossa tuli aika miettiä, mitä hänestä tulisi isona. Mielessä oli tuolloin jotain lapsiin tai nuoriin liittyvää.
– Kerran meillä oli jalkapallotreenit Ouluhallissa ja sinne tuli lauma pikkusmurffeja, joiden kädet vispasivat koko ajan. Ajattelin, että vähänkö siistiä, tuota haluan oppia! Siitä kiinnostus lähti.
Köykkä soitti Pohjois-Savon opistoon ja kuuli tarjolla olevasta tulkkikoulutuksesta. Nuorimies säikähti, eihän hän osannut viittoa.
Köykkä lähetti kuitenkin hakemuksen ja lähti neljä päivää kestäviin testeihin.
– Kun lähdin pois Kuopiosta, soitin kotiin ja kerroin, että nyt tiedän, mitä teen isona. Rakastuin viittomakieleen ja ammattiin.
Tällä hetkellä Köykkä on töissä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa avustavana opettajana ja viittomakielen tulkkina sekä tekee tuntipalkalla keikkatöitä Viittomakielialan Osuuskunta Viassa.
Oma kielensä murteineen ja uudissanoineen
Jokaisessa maassa on oma viittomakielensä. Suomessa niitä on kaksi, suomalainen ja suomenruotsalainen.
Viittomakielessä on oma sanajärjestys, rakenne ja kielioppi, jotka eroavat puhutusta kielestä. Se ei koostu pelkistä viittomista, vaan siinä ovat mukana myös ilmeet ja eleet, paikantaminen, huulio, koko keho.
Viittomakieli on kieli siinä missä muutkin. Siinä on murteita ja uudissanoja ja kieli muuttuu ja kehittyy kuten suomikin, selittää Köykkä.
– Kuten murre on erilaista eri puolilla suomea, niin erilailla myös viitotaan esimerkiksi Oulussa, Kuopiossa tai Helsingissä. Aivan kuten puhutussakin kielessä ensin muuttuu arkikieli, siis arkiviittomat, ihmisten keskinäisen kommunikaation myötä. Muutos siirtyy jäykempään kirjakieleen ehkä myöhemmin.
Kieleen tuntuu koko ajan tulevan uusia termejä ja käsitteitä. Köykkä myöntää, että aina jollekin asialle ei ole vielä olemassa viittomaa. Silloin asiakkaan kanssa mietitään, miten sen voisi viittomalla ilmaista.
– Nuorilla taas on oma tyylinsä viittoa ja keskustella keskenään. Enimmäkseen varttuneempien kanssa työskentelevä tulkki ei välttämättä ymmärrä nuorten käyttämiä viittomia, heillä kun on omat juttunsa, viittomistyyli ja viittomat. Mutta niinhän on puhutussa kielessäkin. Ei se niin erilaista ole.
Hyvä tulkki on "näkymätön"
Tulkki voi myös erikoistua esimerkiksi tulkkaamaan vain kuuroille tai kuurosokeille, tai erilaisiin aiheisiin oman henkilökohtaisen kiinnostuksensa mukaan. Köykän erikoisalaan kuuluvat muun muassa kuurosokeat, urheilu- ja kulttuuritulkkaus.
– Elokuva ja teatteri ovat sydäntäni lähellä. Teatteritulkkausta aivan rakastan, kun siinä pääsee revittelemään. Vapaallakin mietin, että olisipa ihanaa päästä tulkkaamaan tuota.
Haastavaa Köykän mielestä on televisiotulkkaus, joka on hänen mukaansa aivan oma lajinsa erilaisine rytmeineen. Myös kansainvälisissä tapahtumissa esimerkiksi luentojen tulkkaaminen kansainvälisillä viittomilla on haastavaa.
Lapsille tulkatessa taas tulkin roolia pitää venyttää.
– Tulkkauksen periaate on, ettei saa lisätä tai poistaa mitään lähdetekstistä. Tulkin pitää olla näkymätön, kuulumaton, hajuton ja mauton, se on meidän leikkisä mottomme. Silloin tilanne on sujunut kuin tulkkia ei olisi ollutkaan paikalla ja tulkki on onnistunut työssään. Lasten kanssa ei voi kuitenkaan olla niin jäykkä. Pitää miettiä, millä tavoin muuttaa puhuttu kieli lapselle ymmärrettäväksi, mutta samalla säilyttää se, ettei ota aktiivista roolia, Köykkä selittää.
Oulussa juhlitaan pääkirjastolla
Viittomakielen päivä järjestetään vuosittain 12. helmikuuta.
Oulun pääkirjastolla vietetään viittomakielen päivää kello 12–18.30.
Kaupunki järjestää päivän kunniaksi juhlaliputuksen.
Pääkirjaston ala-aulassa on viittomakielialan järjestöjen ja yritysten esittelyä kello 13–17.30. Aiheeseen liittyvä valokuvanäyttely on esillä Piazzalla 25. helmikuuta saakka.
Päivän ohjelmassa on pop-up-viittomaopetusta lapsille kello 12–16 ja viittomakielinen satutunti viittojina Piia Pyhtinen ja Ulla-Maija Aaltomaa kello 14.
Kirjailija Juhana Salonen ja kuvaaja Jussi Rinta-Hoiska esittelevät suomeksi tulkattuna kirjaansa Viiton – olen olemassa kello 13 ja 17.30.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Kuurojen Liitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Oulun Kuurojenyhdistys ry, Oulun Ev.-Lut. Seurakuntayhtymä, Kuurojen palvelusäätiö sekä Viittomakielialan Osuuskunta Via.
Viittomakielen arvioidaan olevan äidinkieli 4000–5000 kuurolle Suomessa. Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa.
Kelan mukaan tulkkia käyttäviä henkilöitä on Oulun alueella 144 ja koko Pohjois-Suomessa 349. Lisäksi kuurosokeita tulkin käyttäjiä Oulussa on 14 ja koko Pohjois-Suomessa 45.
Seminaari suorana verkossa
Viittomakielen päivän juhlaseminaari järjestetään tiistaina 13.2. eduskunnan Pikkuparlamentissa Helsingissä.
Seminaaria voi seurata suorana verkkolähetyksenä kello 10–13 Kuurojen Liiton verkkosivulta.