Presidentti Sauli Niinistön vierailu Norjaan oli aiheellinen monestakin syystä. Helsingistä katsottuna näyttää usein unohtuvan, että Suomella on pohjoinenkin naapuri.
Presidentti Sauli Niinistö ehti tehdä vierailut Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle ennen kuin suuntasi Suomen neljänteen naapurimaahan Norjaan. Järjestys ei ole yllättävä vaan tuttu.
Tärkeintä kuitenkin on, että vierailu tehtiin. Norjan kohdalla kyse oli kaiken lisäksi valtiovierailusta, siis työ- tai virallista vierailua painoarvoltaan merkittävämmästä matkasta. Suomen presidenttipari tapasi niin Norjan kuningasparin kuin keskeiset poliittiset päättäjät ja sisällytti vierailuun myös piipahduksen pohjoisen Norjan epäviralliseen pääkaupunkiin Tromssaan.
Pohjoisen Suomen näkökulmasta Tromssan valinta ohjelmaan tuntuu erityisen hyvältä. Juuri Pohjois-Norja on se kuningaskunnan osa, jossa Suomen ja Norjan yhteydenpito on vilkasta, arkista ja luontevaa. Liikkuminen rajan yli liittyy niin kauppaan ja turismiin kuin työhön, opiskeluun ja kulttuuriin sekä esimerkiksi saamelaisuuteen.
Ei voi välttää vaikutelmaa, ettei tämä arjen kanssakäynti ole Suomen pääkaupungissa erityisen tuttua. Sieltä Pohjois-Norjaan asti lähtevät lähinnä innokkaimmat kalamiehet ja pohjoisen luonnon ihailijat, eikä norjalaismatkailijoiden jokakesäinen virtakaan ulotu Suomessa juuri Kalajokea etelämmäksi.
Käsitys Norjasta naapurimaana on jotenkin heikko, vaikka yhteistä maarajaa on lähes 750 kilometriä. Norja ei saa olla Suomelle vain maa Ruotsin takana.
Tämä näköharha toivottavasti vähitellen haihtuu. Norjalla on Suomelle ja Suomella Norjalle enemmän annettavaa kuin nyt rajan yli kulkee. Taloudessa tuonti Norjasta Suomeen vastaa noin kolmea prosenttia tuonnistamme, vienti Norjaan vajaata kolmea prosenttia Suomen viennistä.
Suomessa on vuosia suunnattu katseita ja odotuksia Pohjois-Norjaa enemmän Luoteis-Venäjän suuntaan. Loppukesällä Venäjältä kuultiin kuitenkin takaiskusta, kun selvisi, että maan suurhanke, Štokmanin kaasukentän toteutus, siirtyy vuosien päähän.
Päätös ei merkitse, etteikö Venäjäkin tarjoaisi muita bisnesmahdollisuuksia, mutta nostaa kuitenkin Pohjois-Norjan painoarvoa suomalaisten liiketoimintakohteena.
Pohjois-Norjan merkittävät isot hankkeet liittyvät ennen kaikkea kaasuun, öljyyn ja kaivoksiin. Isoja suunnitelmia on useita. Jos suomalaiset ovat vireästi tarjoamassa osaamistaan, töitä on tarjolla myös tänne. Etenkin Tromssaa pohjoisemman norjalaiskaupungin Hammerfestin tämänhetkistä talousbuumia kuvataan hurjaksi.
Kaivosalalla on Norjassakin ollut ankaria kiistoja ympäristönsuojelusta. Sen alan teknologialla pitäisi maassa olla kysyntää.
Toivottavasti suomalaisten mielissä ei paina se, ettei täällä juuri päästy kiinni Norjan Lumikki-kaasukentän urakoihin joitakin vuosia sitten. Ehkä ne kokemukset on jo osattu kääntää opiksi.
Presidentin vierailu toivottavasti lisää suomalaisten kiinnostusta Pohjois-Norjan mahdollisuuksia kohtaan ja auttaa norjalaisiakin huomaamaan Suomen läheisyyden. Pohjoinen ilmansuuntana ehkä hahmottuu myös Helsingistä katsottuna jälleen piirun verran aiempaa selvempänä.