"Väestörekisterikeskuksen toiminnot soveltuvat alueellistamisen kohteeksi hyvin. Ei voida sanoa, että toiminta tietyllä paikkakunnalla olisi mahdotonta, koska hyvinkin suuri osa toimintaa on etäyhteyksin hoidettavissa ", totesi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen vastaanottaessaan tänään selvitysmies Matti Korkealehdon raportin Väestörekisterikeskuksen toimintojen alueellistamisesta.
Selvitysmiehen ehdottama alueellistamisen perusmalli, jossa ensin perustettaan alueyksikkö, jota sitten asteittain erityisesti eläköitymistä hyödyntäen laajennetaan, vaikuttaa ministeri Mannisen mukaan toteuttamiskelpoiselta.
- Yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa suoritettavassa jatkovalmistelussa on vielä erityisesti syytä arvioida, löytyykö nyt ehdotettavan alueellistettavan ydintoiminnon lisäksi myös muita alueellistamisen kohteita huomioiden Väestörekisterikeskuksen mainittu integroitunut työskentelytapa. Lisäksi on syytä arvioida muun muassa, millä tavalla alueellistamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia voidaan minimoida. Tähänhän selvitysmies ei ole varsinaisesti paneutunut, sanoo ministeri Manninen ja jatkaa:
- Selvitysmies on tehnyt ehdotuksia myös alueyksikön tulevasta sijaintipaikkakunnasta, Kokkolasta tai Kajaanista, jotka täyttävät hyvin paitsi alueellistamisen yleisten periaatteiden myös Väestörekisterikeskuksen asettamien toiminnallisten vaatimusten edellytykset alueellistamisen sijaintipaikkakunnalle. Myös paikkakuntien osalta selvitystyö tarjoaa jatkovalmistelulle hyvän pohjan.
Ministeri Mannisen mukaan Väestörekisterikeskus on alueellistamisen kannalta kouluesimerkki myös siinä mielessä, että se joutuu varsinkin vuosina 2009-2012 saman ongelman eteen kuin monet muutkin työnantajat pääkaupunkiseudulla.
- Kuten selvitysmies toteaa, henkilöstön vaihtuvuus tulee olemaan hyvin voimakasta, joten rekrytoinnissa joudutaan kovaan kilpailutilanteeseen. Eräs alueellistamisen taustalla oleva periaate onkin juuri se, että valtio pystyisi nykyistä paremmin kilpailemaan pätevästä työvoimasta tulevaisuudessa. Väestörekisterikeskuksen alueellistamisessakaan ei ole kyse edes ensisijaisesti aluepolitiikasta, vaan siitä, mikä on toiminnallisesti ja työvoiman saannin kannalta tarkoituksenmukaisinta.