Väes­tö­ra­has­to nostaa tytöt etu­alal­le – pää­joh­ta­ja Kanem kiittää Suomea pit­kä­ai­kai­ses­ta avusta

YK:n Väestörahaston panamalaissyntyinen pääjohtaja Natalia Kanem haluaa Suomessa kertoa, miten tärkeää työtä avustusrahoilla tehdään.

Kuva: Silja Viitala

YK-järjestön pääjohtaja Natalia Kanem vieraili Suomessa, joka on järjestön pitkäaikainen tukija.

Suomessa vierailulla oleva YK:n Väestörahaston pääjohtaja Natalia Kanem alkoi kiinnostua kehityspolitiikasta, kun hän toimi lääkärinä köyhien ihmisten asuttamassa New Yorkin Harlemissa.

– Ymmärsin, että yksittäisenä lääkärinä minun oli mahdotonta vaikuttaa politiikkaan tai muuttaa kalliiden lääkkeiden hintaa. Potilaillani oli kaikenlaisia sosiaalisia ongelmia, oli parisuhdeväkivaltaa ja huumeriippuvuutta. Siksi päätin alkaa opiskella kansanterveyttä.

Nyt panamalaissyntyinen Kanem on asemassa, jossa hän voi auttaa maailman kaikkein köyhimpiä. Väestörahasto tukee erityisesti tyttöjä ja naisia, jotka monessa yhteiskunnassa jäävät taka-alalle. Kun tytöt ja naiset saavat tietoa ja seksuaalivalistusta, se vaikuttaa koko maan kehitykseen. Työsarkaa riittää, sillä lapsiavioliitot, nuorten tyttöjen ei-toivotut raskaudet ja puutteellisen terveydenhuollon aiheuttamat äitiyskuolemat ovat valitettavaa arkea joka päivä.

Naiset ja tytöt ovat pitkään olleet Suomen kehityspolitiikan painopisteenä. Vaikka viime vuosina Suomi on leikannut kehitysyhteistyömäärärahoista, Kanem haluaa kiittää Suomea siitä, että leikkauksista huolimatta tuki Väestörahastolle on ollut pitkäaikaista.

Suomi antaa Väestörahastolle yleistukea. Lisäksi Suomi on rahoittamassa maaohjelmia Myanmarissa, Somaliassa ja Syyriassa.

Kaakkois-Aasian Myanmarissa on esimerkiksi kolmivuotinen Naiset ja tytöt ensin -ohjelma, jota Suomi on ollut rahoittamassa yhdessä Australian, Italian ja Ruotsin kanssa.

Kaikki Myanmarin tytöt eivät ole koskaan saaneet edes perustietoa seksuaaliterveydestä. Tietoa on nyt viety hankalakulkuisillekin alueille.

Naisille ja tytöille on järjestetty yhteisiä rauhallisia kokoontumisia, jossa he voivat rentoutua raskaalta arkiselta työltä. Jos naiset ovat halunneet vaikka joogaa, sitä on järjestetty. Luottamuksellisessa ilmapiirissä on myös ollut helpompi keskustella perhesuunnittelusta. On tärkeää, että joku on kertomassa, koska kaikki naisista eivät osaa lukea.

Somaliassa levoton maa on jakautunut, eikä edes kätilöiden turvallinen kulkeminen paikasta toiseen ole itsestäänselvyys.

– Tarvitaan hyvää suunnittelua ja luottamuksen rakentamista.

Jokaisessa maassa pitää ymmärtää paikallisen yhteiskunnan pelisäännöt, jotta muutos saadaan aikaiseksi. Yhteistyötä tehdään vapaaehtoisten lisäksi esimerkiksi uskonnollisten johtajien ja heimopäälliköiden kanssa.

Kanem ottaa esimerkiksi länsiafrikkalaisen Nigerin. Siellä ei perustettukaan naisten ryhmää, vaan aviomiesten ryhmä.

– Siellä miehillä on valta. He päättävät, pääseekö vaimo klinikalle. Kerromme miehille, että on tärkeää, että kätilö hoitaa synnytyksen ja pitää soittaa heti apua. Ryhmät ovat olleet myös miehille mahdollisuus tutustua omaan seksuaalisuuteensa.

Tärkeää on myös yhteistyö muiden YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

– Teemme esimerkiksi yhteistyötä Maailman ruokaohjelman kanssa. Samalla kun naiset käyvät hakemassa ruokaa, he saavat terveystietoa.