Väestön ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat ovat selkeästi yhteinen huolenaihe Suomen ja Ruotsin hallituksille. Tämä tuli selväksi Ruotsin pääministerin Göran Perssonin ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) puheenvuoroista maanantaina Espoossa järjestetyssä suomalais-ruotsalaisessa hyvinvointiseminaarissa. Kummankin sanoma oli, että ihmisten pitäisi siirtyä eläkkeelle tuntuvasti nykyistä myöhemmin.
Varsin arvovaltainen kuulijakunta seurasi Perssonin ponnekasta puheenvuoroa väestön ikääntymisen vaikutuksista. Perssonin mielestä väestön vanheneminen on ehdottomasti pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurin haaste.
Hänen mielestään ihmiset on yksinkertaisesti saatava pysymään nykyistä pidempään työssä. Väki vanhenee ja eläkeläisten määrä kasvaa, mistä seuraa, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja hiljalleen murenee.
Ruotsissa jäädään keskimäärin 59-vuotiaana eläkkeelle. Persson sanoi, että työuran pitkittäminen jo vuodella nostaisi työn tuottavuutta 2,5 prosenttia.
Persson sanoi huomanneensa, että Euroopassa on monta maata, jotka eivät ole pystyneet uudistamaan eläkejärjestelmäänsä. Hän muistutti, että suuri osa äänestäjistä on pian eläkkeellä. Siinä tilanteessa on suuria vaikeuksia enää muuttaa eläkejärjestelmää.
Keskeinen tulevaisuuden kysymys on, mistä saada työvoimaa. Persson vastasi, että tämä alkaa olla kaikkialla sama haaste. Hän muistutti, että jos Kiinassa tavoitteena on yksi lapsi perhettä kohden, tuloksena on demografinen ongelma.
Persson huomautti, että vielä 1960-luvulla Ruotsista saatettiin lähteä hakemaan työvoimaa Suomesta bussilla. Nyt suomalaiset houkuttelevat väkeä takaisin.
Persson kertoi olleensa hiljattain Thaimaassa. Siellä hän oli yllätyksekseen saanut kuulla, että syntyvyysaste Thaimaassa on sama kuin Ruotsissa.
- Ongelmaa ei ratkaista tuomalla työvoimaa vaan työskentelemällä pidempään, hän tiivisti.
Työnantajien puolellakin
käytös muuttuu
Vanhanen oli samoilla linjoilla Perssonin kanssa. Hän tosin esitti asiansa Perssonia värittömämmin. Hän toi myös esiin ns. Kiina-ilmiön eli teollisuuden ja nykyisin myös palvelujen siirtymisen halvan työvoiman maihin.
- Väestön kasvavasta keski-iästä on keskusteltu kuin kyseessä olisi ongelma, joka uhkaa tulevaisuudessa. Tämä ei ole kestävä näkemys. Muutos väestörakenteessa tapahtuu nopeammin kuin uskommekaan, ja jotta voisimme vastata haasteeseen, tarvitaan toimia jo tänään eikä huomenna, hän korosti.
Samaan tapaan kuin Perssonkin Vanhanen muistutti, että Eurooppa ei ole hyvin valmistautunut tähän muutokseen, vaikka paine eläke- ja hyvinvointijärjestelmien muuttamiseksi on suuri.
Seminaarin väliajalla pidetyn lehdistötilaisuuden yhteydessä Vanhanen puuttui ikääntyvien asemaan työelämässä tavalla, jonka voidaan tulkita olevan viittaus keskusteluun ikärasismista.Hän arvionsa oli, että työantajien puolellakin käytös muuttuu. Hän uskoo työnantajienkin toivovan, että ikääntyvät työntekijät jatkavat työssä, koska koulutettujen ja osaavien työntekijöiden saaminen tehtäviin ei enää ole niin yksinkertaista.
Maahanmuutto
on hyväksyttävä
Seminaarissa esiintynyt kuuluisa brittiläinen sosiologian professori Anthony Giddens ei tuntunut olevan aivan samaa mieltä pääministerien kanssa. Hänen mielestään ikääntyminen ei ole mikään suuri ongelma. Suurimmat riskit kohdistuvat hänen mielestään naisiin ja lapsiin.
Tosin hänenkin mielestään ihmisten pitäisi olla työssä nykyistä pidempään. Hän kuitenkin kaipasi nykyistä syvällisempää työmarkkinapolitiikkaa: ihmiset olisi tuotava työelämään toiselta pohjalta kuin nykyisin.
Myös maahanmuutosta Giddensilla oli selvä näkemys. Hän korosti, että meidän täytyy hyväksyä maahanmuutto. Hän arveli, että Euroopassakin tulevaisuus on samanlainen kuin Yhdysvalloissa. Ensin maahanmuuttajiin suhtaudutaan vihamielisesti, kunnes heidät sitten hyväksytään.
Giddens arveli, että yhteiskunnissa, jotka ovat rakenteeltaan homogeenisia, on vaikeuksia hyväksyä laajaa maahanmuuttoa. Esimerkkinä hän mainitsi Japanin. Jossain määrin sitä näkyy hänen mielestään myös Pohjoismaissa, mikä voidaan tulkita pieneksi arvosteluksi.
Lehdistötilaisuudessa tästä asiasta kysyttiin Vanhaselta. Hän keksi lonkalta vastaukseksi, että maahanmuuttajat eivät erityisesti välitä Suomesta muun muassa sään ja kielen vuoksi.
Perssonin Suomen-vierailulla pääministerit kävivät myös kahdenkeskiset keskustelut. Aiheina olivat turvallisuuspoliittinen keskustelu ja EU:n vielä levällään oleva uusi perustuslaillinen sopimus.