Tilastokeskus julkistaa tänään perjantaina tuoreen väestöennusteensa. Edellisestä ennusteesta on kolme vuotta. Tällä kertaa ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa. Tämä johtuu syntyvyyden nopeasta laskusta. Näemme, kuinka Tilastokeskus arvio syntyvyyden laskun vaikuttavan väestökehitykseen pitkällä aikavälillä.
Väestökehityksen ennustaminen on vaikeaa. Kykymme ennustaa esimerkiksi syntyvyyden tai maahanmuuton kehitystä vuosien päähän on ollut varsin heikko. Tästä huolimatta ennusteita tarvitaan yhteiskunnassa monenlaisen suunnittelun pohjaksi.
Hyviä esimerkkejä ovat varhaiskasvatus ja koululaitos. Kuinka paljon tarvitaan päiväkoteja ja kouluja tulevaisuudessa? Tämä riippuu lasten ja nuorten tulevasta määrästä.
Väestöennusteita tarvitaan myös pitkäaikaisten talousennusteiden tekemiseen. Työikäisen väestön määrän kasvu on yksi keskeisiä pitkäaikaisen kasvun tekijöitä. Jos väestö ei kasva, kasvu taloudessakin väistämättä hidastuu. Eläkejärjestelmälle väestö ja sen rakenne ovat myös tärkeä pitkän aikavälin tekijä.
Ruotsi tarjoaa konkreettisen esimerkin ennustamisen vaikeuksista ja yllätysten suuruudesta. Naapurissamme esimerkiksi maahanmuuton voimakkuus on yllättänyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Kyseessä ei ole pelkästään parin vuoden takaisesta pakolaisaallosta vaan pidemmästä ilmiöstä.
Väestöennusteiden virhe on ollut merkittävä. Kymmenen vuotta sitten tehtyyn ennusteeseen nähden Ruotsissa on nyt noin puoli miljoonaa ihmistä enemmän kuin tällöin arvioitiin. Kahdenkymmenen vuoden takaiseen ennusteeseen nähden väkeä on noin miljoona enemmän kuin ennakointiin.
Kymmenessä vuodessa Ruotsissa olikin kahden suomalaisen Tampereen verran enemmän väkeä kuin ennakoitiin. On selvää, että näin suuri yllätys maksaa yhteiskunnalle. Viranomaiset ovat suunnitelleet kouluja ja sairaaloita pienemmälle väestömäärälle.
Maahanmuuton merkitys väestölle on ollut Ruotsissa suuri. Maahanmuutto on kasvattanut väestöä sekä suoraan että välillisesti, kun maahanmuuttajat ovat olleet muuta väestöä nuorempaa ja ovat täten olleet nostamassa syntyvyyttä.
Ruotsin tilastoviranomainen on laskenut, että ilman viimeisen 50 vuoden aikana tapahtunutta maahanmuuttoa Ruotsin väestö olisi peräti 2 miljoonaa ihmistä pienempi kuin se nyt on. Väestörakenne muistuttaisi tällöin enemmän Suomen tilannetta eikä väestömäärä olisi kasvussa.
Myös Suomessa väestökehitys on yllättänyt. Viimeisten vuosikymmenten aikana väestönkasvu on lähtökohtaisesti aliarvioitu. Meillä on nyt noin puoli miljoonaa ihmistä enemmän kuin esimerkiksi 1990-luvun alussa ajateltiin. Väestöennusteissa oletettiin 1970- ja 1980-luvulla, että väkiluvun kasvu tasaantuisi nopeasti tai määrä lähtisi peräti laskuun.
Ennustevirheitä ja yllätyksiä voi tulla monista lähteistä. Tyypillinen virhe viimeisten vuosikymmenten aikana on liittynyt elinajan pituuteen. Ennustajat ovat aliarvioineet systemaattisesti kuinka paljon keskimääräinen elinikämme pitenee. Samalla väestön keski-ikä on noussut nopeammin kuin on odotettu.
Viimeisten vuosien aikana suurimman yllätyksen on tuottanut syntyvyyden nopea lasku.
Tänä vuonna maahan syntynee noin 10 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Syntyvien lasten määrä on nykyisin noin 50 000 vuodessa, joten lasku on suhteellisesti varsin iso. Syntyvyys Suomessa on nyt ennätyksellisen alhaista.
Suomi on nyt hyvin erilainen maa kuin suurten ikäluokkien syntyessä sotien päätyttyä. Vuonna 1947 Suomessa syntyi lähes 110 000 lasta. Suuret ikäluokat pakottivat Suomen muuttumaan. Yhteiskunnan infrastruktuuria piti rakentaa kasvaneille ikäluokille. Tähän tarvittiin enemmän asuntoja, kouluja ja teitä. Nyt syntyvien pienten ikäluokkien vaikutus on päinvastainen.
Suomelle isoin yllätys ei ole nyt tullut maahanmuutosta. Huolimatta vuosien 2014-2015 pakolaisaallosta maahanmuutto Suomeen on ollut varsin vakaata. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nettomaahanmuutto Suomeen on ollut vuosittain noin 15 000 henkeä. Ulkomailla syntyneiden maahanmuutto on kasvanut, mutta samaan aikaan täällä syntyneiden muutto ulkomaille on myös kasvanut. Vielä 70-luvulla Suomesta muutettiin enemmän ulkomaille kuin tänne suuntautui maahanmuuttoa.
Suomi on nyt siirtynyt aikaan, jolloin väestö ei kasva ja ainoa kasvava väestöryhmä on eläkeikäiset. Tämän kaltaista tilannetta ei maassamme ole ollut aikaisemmin. Syntyvyyden nopea lasku kärjistänee ennusteita edelleen. Meillä on jo syntynyt yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä syntyvyyden laskulle voitaisiin tehdä.
Tosin ensin meidän pitäisi ymmärtää paremmin syntyvyyden laskun syyt. Tässä olemme vasta alkumetreillä.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.