Terveyskeskusten lääkäripulaa voitaisiin lievittää soveltamalla Suomeen Norjan mallia. Vielä neljä vuotta sitten Norjassa oli yhtä kova pula terveskeskuslääkäreistä kuin Suomessa nyt, eli 500 virkaa oli täyttämättä.
"Nyt Norjassa ei enää ole pulaa. Ratkaisun avaimet olivat lääkärin väestövastuun ylärajan määrittäminen 1 500:aan, lääkäreiden yrittäjyyden edistäminen ja potilaan vapaa mahdollisuus valita lääkärinsä", kertoi lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Heikki Pälve Lääketiede 2004 -tapahtuman avajaisissa sunnuntaina.
"Suomessa on 3 400 perusterveydenhuollon lääkäriä. Jos väestö jaettaisiin tasan heidän kesken, yhden lääkärin väestövastuuksi tulisi 1 500 eli täsmälleen sama määrä kuin Norjassa", Pälve totesi.
Yrittäjämallia ei kehitetä keikkatyöhön
Uusia rohtoja lääkäripulaan lupaili myös peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan yrittäjälääkärijärjestelmän kokeilemista muutamissa terveyskeskuksissa eri puolilla maata. Hyssälä ei vielä nimennyt mahdollisia kokeilukuntia, mutta Pohjois-Suomen terveyskeskukset eivät todennäköisesti olisi ensimmäisten joukossa.
"Yrittäjämallia ei ole tarkoitus kehittää väliaikaiseen tai keikkatyyppiseen työhön. Meillä on hyvä ja kattava terveysasemaverkko, jota voisi hyödyntää nykyistä paremmin sen sijaan että ruvettaisiin rakentamaan uusia seiniä. Ministeriössä selvitetään parhaillaan, voidaanko yrittäjyyttä hyödyntää terveyskeskusten sisällä niin, että siellä olevat tukipalvelut ja henkilökunta voisivat olla mukana toiminnassa", Hyssälä sanoi.
Suomalaista tervetydenhuoltoa remontoidaan nyt Hyssälän mukaan voimakkaammin kuin useisiin vuosikymmeniin.
"Kansallinen terveysprojekti on edennyt aikataulussa. Kansalaisten kannalta kaikkein keskeisin kysymys on hoitoon pääsy, ja siinä vallitsevia alueellisia eroja ei ole pystytty poistamaan", ministeri totesi.
Maanantaina Hyssälälle jättää mietintönsä professori Mats Brommelsin johtaja työryhmä, joka on selvittänyt hoitoon pääsyä ja jonojen hallintaa. Työryhmän mielestä kaikkein tärkeintä on määritellä ja sopia valtakunnallisesti siitä, millä perusteilla ja miten potilaita hoidetaan.
Vaikka Brommelsin ryhmän mietintö julkistetaan vasta maanantaina, Liisa Hyssälä muistutti, että lääkäri päättää edelleenkin potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. "Tämä tosiasia ei muutu, vaikka sovittaisiin yhtenäisistä hoitokäytännöistä", ministeri painotti.