Harvaan asutulta maaseudulta väki on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijan Juha Marttilan mukaan paennut kovasta ponnistelusta ja harjoitetusta rakennepolitiikasta huolimatta. Pohjois-Suomen neuvottelukunnan järjestämänä Pohjois-Suomi -päivänä maanantaina Kalajoella hän lateli pöytään rankkoja lukuja.
"Pitkän aikavälin ennusteissa harvaan asutun maaseudun väen ennustetaan seuraavan 20 vuoden aikana vähenevän yli 40 prosenttia", hän totesi. Suurin haaste hänen mukaansa on syrjäinen maaseutu, jossa on yksipuolinen elinkeinorakenne, heikkenevät kuntien voimavarat ja kasautuvat ongelmat.
Avuksi epäsuotuisaan kehitykseen näki tasapuolisen alueiden kehittämisen. "Siinä nousevat esille osaaminen ja luovuus. Osaajiin on tartuttava. Siitä tulevaisuus aukeaa ja tulee valoa maaseudulle", sanoi simolainen maidontuottaja ja osa-aikainen maatalousekonomisti.
Muutaman vuosikymmenen aikana maataloudesta toimeentulonsa saava väkimäärä on Marttilan mukaan vähentynyt tuntuvasti. Vuonna 1975 neljän pohjoisimman maakunnan alueella heitä oli 46 000, ja nyt määrä on noin 20 000.
Maataloustuotannon määrä on vähän kasvanut ja se saadaan aikaan entistä pienemmällä väellä. Maataloustuotanto on tehostunut ja samalla pääomavaltaistunut.
Raaka-ainetta elintarviketeollisuuteen
Elintarviketeollisuudessa rakennemuutos on Marttilan mukaan aivan yhtä raju kuin perusmaataloudessa. Maakunnat ovat selvemmin kuin ennen raaka-aineen tuottajia elintarviketeollisuudelle.
"Tämä on ulkopuolisten markkinoiden sanelema pakko. Elintarviketeollisuuden työpaikkoja menetetään, mutta maataloudelle saadaan kilpailukykyä, kun tuottajahinnat nousevat."
Marttilan mielestä on yhä enemmän katsottava pienten elintarvikeyritysten käyttämättömiä mahdollisuuksia ja oman alueen markkinoita. Uhkakuvana hän näki julkisten hankintojen keskittymisen.
"Niissä saadaan säästöjä, mutta määrät kasvavat niin suuriksi, että pienet toimijat jäävät ulkopuolelle."
"Maatalouden suuret volyymit tulevat maidosta ja se muodostaa rungon maataloudelle. Pohjois-Suomi tuottaa yhden kolmanneksen koko maan tuotannosta. Kasvava maidon tuotos saadaan aikaan yhä pienemmällä tilajoukolla, silti maidonlähettäjistä noin 30 prosenttia on pohjoissuomalaisia."
Marttilan mukaan tuotantokustannukset vaihtelevat paljon saman kokoluokan tilojen välillä. Tuottavuus on Itä-Lapissa aivan muuta kuin Pohjois-Savossa. "Taustalla on tilojen tapa toimia. Tästä syystä maataloushankkeet ovat tärkeitä. Niillä viedään yrittäjäosaamista eteenpäin."
Maatalousneuvontaa on suunniteltu leikattavaksi. "Toivottavasti neuvonta kyetään turvaamaan. Nyt se kohtelee heikosti harvaanasuttuja alueita."
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen kehittämispäällikön Mikko Koskelan mielestä olisi tarpeen selvittää Pohjois-Suomen ehdottomia vahvuuksia ja keinoja, joilla voitaisiin pärjätä suhteessa johonkin muuhun alueeseen. Painopisteen tulisi olla asiakkaan ja lopputuotteen puolella.
Valmistumassa olevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman rinnalle pitäisi hänen mukaansa laatia alueellinen ohjelma, joka olisi poikkipoliittisen toimintatavan esiinmarssi ja ulottuisi päätöksentekoon.