Suomen väestö ikääntyy Euroopan unionin maista nopeimmin, ja OECD-maista Suomea nopeammin väestö vanhenee vain Japanissa, kerrotaan Sitran keskiviikkona julkistamassa raportissa.
Pohjois-Suomessa väestön ikärakenne on muuttunut muuta maata nopeammin muuttotappioiden ja varsinkin nuorten runsaan poismuuton takia.
Eri ikäryhmistä eläkeikäisten määrä lisääntyy eniten. Nopeimmin 65-79-vuotiaiden lukumäärä kasvaa ensi vuosikymmenellä, ja yli 80-vuotiaiden osuus sitä seuraavalla vuosikymmenellä.
"Ikääntyminen on suuri haaste Suomelle. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja samaan aikaan syntyvyyslukumme ovat alhaisia", tutkimuspäällikkö Vesa-Matti Lahti kiteyttää.
Suomessa myös keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä on ollut suhteellisen alhainen.
"Eläkeläis- ja vanhusväestön lisääntyessä hoitotarve ja -kustannukset kasvavat. Lisäksi nousevat eläkemenot. Työllisyysaste pitäisi nostaa ja elinikäistä työaikaa pitäisi pidentää, jotta riittäisi työikäisiä veronmaksajia", Lahti muistuttaa.
Tulevaisuudessa voi lisääntyä myös hoitohenkilöstön puute. Sitran raportin mukaan juuri hyvin toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tehokkain vastalääke väestön ikääntymisen aiheuttamille ongelmille.
Kotona asumista
pitää tukea
"Jos saamme vanhusten toimintakyvyn säilymään pidempään hyvänä, he eivät joudu laitoshoitoon", Veli-Matti Lahti huomauttaa.
Senioriväestön kotihoidon tukeminen on hänen mukaansa mukaan paras vaihtoehto.
Toinen vaihtoehto on palveluasuminen, ja vasta huonokuntoisimmat ikäihmiset tulisi sijoittaa kalleimpiin laitoshoitopaikkoihin.
"Resursseja tarvitaan lisää vanhustenhoitoon. Huomiota pitää kiinnittää myös sen tehokkuuteen, sairauksien ennalta ehkäisyyn, henkilökunnan koulutukseen ja ikääntyvien asuinympäristön esteettömyyteen", hän toteaa.
Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden arvioidaan kohoavan nykyisestä vajaasta 25 prosentista lähes 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvu johtuu työeläkemenojen lisääntymisestä ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten noususta.
Reaalisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumenojen ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 15 miljardista eurosta alimmillaan noin 25:een ja ylimmillään reiluun 40 miljardiin euroon.
Laskelmissa on kuitenkin paljon tuntemattomia tekijöitä. Osa tutkijoista epäilee, että terveydenhuollon kustannukset nousevat uusien laitteiden ja hoitomenetelmien myötä.
Toiset tutkijat uskovat kustannusten laskevan, koska uusi teknologia voi helpottaa vanhusten kotona asumista ja itse- ja omaishoitoa.
"Kulut nousevat ja resursseja tarvitaan lisää, mutta kulujen osuus bruttokansantuotteesta riippuu paljon talouskasvusta, tulevista eläkeuudistuksista ja hoitoalan palkkatason kehityksestä", Lahti arvioi.