Tilhien runsas esiintyminen näkyy totuttuun tapaan myös kuolleiden lintujen löytymisenä. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan ole syyllinen siivekkäiden hengenlähtöön, vaan kyseessä ovat tavallisesti ikkunaan lentäneet linnut.
"Jonkin verran on taas tullut tilhiä", kertoo konservaattori Risto Tornberg Oulun yliopiston eläinmuseolta. Ihmiset osaavat kiitettävästi toimittaa kuolleet eläimet yliopistolle, ja Tornberg laskee kuluvalla viikolla tulleen jo toistakymmentä tilheä. Kuolinsyy on selvä: niskat nurin.
"Joskus, kun tilhiä jää talvehtimaan, ja pihlajanmarjat loppuvat, meille tuodaan myös nälkiintyneitä lintuja", Tornberg mainitsee.
Tavallisimmin tilhet kuitenkin lentävät ikkunoihin, joihin heijastuvan maisemaa ne erehtyvät pitämään todellisena.
Petolinnut
pelottelevat
Tornberg arvelee, että monessa tapauksessa välillisenä syynä on ollut petolintu, joka on ajanut tilhiparven hätäiseen lentoon. Silloin ei ole ihme, jos töyhtöpäät valitsevat kiireessä kohtalokkaan lentoreitin.
Eläinmuseolla pyritään tallettamaan edustava otos tilhistä, joko nahka- tai siipinäytteinä. Tornbergin mukaan varsinaista tilhitutkimusta ei ole meneillään, mutta kun joku tulevaisuudessa innostuu tilhiä tutkimaan, aineistoa on valmiina. Myös luusto- ja dna-näytteitä on otettu.
Jos esimerkiksi lintujen alkuperää osataan joskus dna-menetelmin selvittää, voivat tämänkin syksyn vaeltajien kotiseudut selvitä.
Usein epäillään tilhien humaltuvan käyneiden pihlajanmarjojen syönnistä ja ikkunoihin törmäilyn olevan humalaista hortoilua.
Tilhellä on kuitenkin poikkeuksellisen suuri maksa, joka pystyy polttamaan alkoholia tehokkaasti - noin kymmenen kertaa ihmisen maksaa nopeammin.