Vaelluslohi palaa Kemi- ja Ounasjokeen vuosikymmenten tauon jälkeen. Kaikkiaan noin seitsemän miljoonaa euroa maksava palautushanke aiotaan avata jo tänä vuonna istutuksilla.
Kalaportaita rakennetaan viisi, joista ensimmäisen toteutus alkaa ensi vuonna Kemijoen suulla olevaan Isohaaraan. Lohelle valmistuu esteetön nousu voimaloiden ohi Ounasjoen kutualueille vuonna 2009.
Hanketta vetävän Lohijokitiimin perustaneet jokivarren kunnat, kalastusalueet ja metsähallitus ovat jo sitoutuneet hankkeeseen. Kemijoen voimaloita pyörittävä Kemijoki Oy on luvannut ohjata kalaportaisiin riittävästi vettä.
Luonnonkierron palauttamiseksi kutupaikoille istutetaan vuosittain 1,4-1,8 miljoonaa lohen vaelluspoikasta sekä jonkin verran taimenta.
Taimenen osuus lienee kymmenisen prosenttia lohen määristä. Lisääntymistä autetaan myös siirtämällä 1 000-1 400 jokisuulta pyydettyä emolohta kutukoskiin.
Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala kertoi Rovaniemellä torstaina, että luonnon oma kierto tuottaa vesistössä vuosittain 300 000 vaelluspoikasta sen jälkeen kun lohelle on varmistettu esteetön nousu.
Hän korosti arvion olevan erittäin varovaisen, koska tuoreiden asiantuntija-arvioiden mukaan määrä voi nousta hyvinkin kaksinkertaiseksi.
Mikäli laskelmat pitävät paikkansa, virkistyskalastajat pääsevät nostamaan 27-44 tonnia lohta vuosittain. Virkistyspyytäjien tuoma taloudellinen hyöty asettuisi 3-6 miljoonaan euroon.
Esimerkiksi Tornionjoki on viime vuosina antanut saalista noin 20 tonnia ja huippukohde Teno satakunta tonnia.
Hankkeen rahoituksesta päätetään lopullisesti ilmeisesti maaliskuussa, mutta osapuolet pitävät myönteistä päätöstä jo nyt varmana.
Lohijokitiimin osapuolet ovat luvanneet kattaa 15 prosenttia kustannuksista, ja loppu jää kansallisen ja EU-rahan varaan.
Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousjohtaja Olli Tuunainen muistutti, että lailla rakentamiselta suojellun Ounasjoen kunnostukseen uittojen jäljiltä on käytetty viitisen miljoonaa euroa.
Hänen mukaansa olisi järjetöntä, jos joen kutukoskia ei nyt hyödynnettäisi. Käytännössä kaikki vesistön kutukelpoiset alueet ovat juuri Ounasjoessa.
Ensimmäisen kalatien rakentaminen on määrä alkaa Kemijokisuun Isohaarassa ensi vuonna.
Kyseessä olisi jo toinen voimalan ohittava porras, sillä jokiosan ainoa nousukalojen kulkuväylä on toiminut siellä vuodesta 1993. Kohteeseen kaavaillaan Borland-kalatietä, jonka kustannukset ovat yli 400 000 euroa.
Isohaaraa seuraavat vuorollaan Taivalkoski, Ossauskoski, Petäjäskoski ja Valajaskoski, joissa ei tällä haavaa ole lainkaan kalateitä. Päätökset niihin rakennettavista porrasmalleista tehdään myöhemmin.
Kalaportaat tulevat niiden kuntien omistukseen, joiden alueella väylät ovat. Jokainen porras vaatii myös ympäristölupaviraston käsittelyn.
Kokonaiskustannuksista karkeasti puolet kuluu kalateiden rakentamiseen ja toinen puoli istutuksiin sekä emokalojen siirtoihin.
Hankkeen onnistuminen edellyttää myös tehokkaita kalastusjärjestelyjä, joilla estetään nousulohien liiallinen pyynti etenkin verkoilla.