Lähes puoli vuosisataa laitoshoidossa ollut Iijoen lohi saattaa palata kotijokeensa jo ensi kesänä. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke on hakenut ylisiirtolupaa kutulohien siirtämiseksi patojen yläpuolelle Kainuun TE-keskukselta.
Eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Pohjanmaan alueelta uskoo vahvasti, että viranomainen myöntää kutulohelle ylisiirtoluvan.
"Jos lupa saadaan, lohi lähtee siirtymään heti. Ennemmin tai myöhemmin lohi saadaan palautettua kotijokeensa. Hieno lähtökohta on mielestäni se, että hankkeessa ovat mukana kaikki Iijokilaakson kunnat", Luhta sanoo.
Iijoen lohi on yksi kolmesta jäljellä olevasta, Suomen 20:stä Itämeren puoleisesta lohikannasta. Kodittomana sitä on kuitenkin säilytetty vuodesta 1961 lähtien laitoksissa.
Erinomaisen lähtökohdan palauttamiselle antaa Luhdan mielestä erityisesti se, että Iijoen kaikki sivujoet on perattu ja kunnostettu uittoperkausten jäljiltä. Tuotantokelpoista lisääntymisaluetta on valtava määrä, arvioiden mukaan 600-800 hehtaaria.
"Miljoonanavetta on pidetty vuosikymmenet iskussa. Esimerkiksi Kostonjoen alueet tuottavat tosi hyvin", selventää Luhta.
Metsähallitus aloitti kotiutusistutukset pienpoikasilla vuonna 2006. Ja sähkökalastusten tulokset poikasten selviytymisestä ovat enemmän kuin lupaavat. Merelle vaeltavat lohet palaavat kotijokeensa kutemaan.
"Selviytymismahdollisuudet ovat 3-3,5 kertaa paremmat kuin laitoskasvatetuilla kaloilla."
Lohta on yritetty palauttaa vuosikymmenien aikana monilla erilaisilla toimenpiteillä, mutta se ei ole kuitenkaan onnistunut. Muutama vuosi sitten havaittiin, että on olemassa toinenkin keino, ylisiirrot.
Nyt ensimmäisessä vaiheessa kutulohet siirretään patojen ohi tuotantoalueelle. Sadan lohen käyttäytymistä ja liikkumista Oulun yliopisto tutkii telemetriaseurannalla.
Iijokivarressa on tarkoitus poistaa ojituksia alueilta, joilla ojituksilla ei ole metsätaloudellista merkitystä
Veden laatu paranee ja alivirtaamat vähenevät. Tavoitteena on rakentaa myös lisää kalateitä parantamaan vaelluskalojen nousemista kotijokeensa.
"Vaelluskalan palauttamisella on merkitystä niin matkailulle kuin Iijoen vesistöalueen vetovoimaisuudelle. Kokonaisuudessa ei ole kysymys vain lohesta, vaan myös muista vaelluskaloista, meritaimenesta ja siiasta."
Hankkeessa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, RKTL, Oulun yliopisto, Metsähallitus ja Iijokivarren kunnat ja kalastusalueet.