Ennakkovoimasuhteet lupaavat Tshekin presidentille Vaclav Klausille toisen viisivuotiskauden Prahan Linnan isäntänä. Talousmiehenä tunnetulle oikeistojohtaja Klausille (66) toki löytyi vastaehdokas, mutta oikeistohallituksen vihreiden piti tuoda toinen oikeistolainen talousmies Jan Svejnar aina Yhdysvalloista asti. Svejnar (55) on USA:n ja vuodesta 2001 jälleen myös Tshekin kaksoiskansalainen.
Svejnarin ottivat lopulta omakseen myös opposition demarijohtajat, jos kohta parlamentin rivimiehet kyselevät onko ehdokkailla jotain olennaista ohjelmallista eroa.
Tshekissä presidentin valitsee parlamentin kahden kamarin yhteisistunto, kaikkiaan 281 edustajaa. Jos ehdokas saa erikseen kummankin kamarin salaisissa vaaleissa yli puolet äänistä (101 ja 41), valinta on ohi parissa tunnissa.
Jos valinta siirtyy toiselle ja kolmannelle kierrokselle, avautuu kafkamaisen hämärä politiikan pelikenttä uusintavaaleineen ja toistuvine kolmine kierroksineen.
Esimerkiksi Klaus itse tuli valituksi 2003 vasta kolmannen vaalin kolmannella kierroksella puolentoista kuukauden kuluttua, kun ilmeisesti kommunistit auttoivat miehen valtaan.
Valtalehti MfD:n kyselyssä Klausilla olisi koossa 126 ääntä, Svejnarilla 102. Viitisenkymmentä ääntä empii, näistä kommunisteilla 23.
Kommunistipuolue ei kannata kumpaakaan ehdokasta. Se haluaa pelitilanteissa tuoda uusia ehdokkaita. Suosituimpana mustana hevosena mainitaan entinen ja nykyinen toisinajattelija, entinen ulkoministeri Jiri Dienstbier.
Vuoden 1989 samettikumouksen valtiovarainministeri Klaus muutti laajan Kansalaisfoorumin omaksi kumousoikeiston ODS-puolueekseen. Presidentti Vaclav Havelilla (1989-2003) ja Klausilla menivät sukset ristiin alusta alkaen. Nyt Havel tukee Svejnaria.
Klausin nauttima kotikentän suosio perustuu miehen tapaan pitää kiinni omapäisistä kannoistaan ympäristön kommenteista välittämättä. Kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, Klaus sanoi sanansa niin, että USA:n lähettiläs jätti ruokansa kesken ja marssi ulos. Tietenkään Klausia ei koskaan kutsuttu valtiovierailuille Valkoiseen taloon.
Kun Tshekki liittyi 2004 EU:hun, Klaus rinnasti Moskovan ja Brysselin käskytystaipumukset - ei ole ihme että Bryssel-uskoiset eivät pidä miehestä.
Jan Svejnar kuuluu niihin entisten kommunistidiplomaattien vesoihin, jotka 1968 miehityksen jälkeen jäivät länteen. Svejnar lupasi luopua USA:n kansalaisuudesta, jos hän tulee valituksi.
Taloustieteilijän koulutuksen saanut Svejnar on nyt akateemisella lomalla Michiganin yliopistosta, joskin hän on koko ajan osallistunut Tshekin siirtymätalouden kaavailuun.
Kumpikin ehdokas tietää kommunistien äänten merkityksen. Siksi he toistuvasti vierailivat kommunistiryhmässä esittämässä käsityksiään. Hallitukseen he eivät puoluetta vielä päästäisi.
Vaalitaistelua sävytti korruptiosyyttely. Klausin tukijat lupaavat kirkoille, siis kristillisille, yhteensä 267 miljardin korunan (10 miljardin euron) korvaukset. Klausin ODS-puolueen johtaja, pääministeri Mirek Topolanek taas näkee Svejnarin takana erään suurpankin riidanalaisten miljardien "korruptiopotentiaalin".