Joka kymmenes suomalainen kärsii univajeesta. Suomalaiset ovatkin uniongelmissaan Euroopan kärkipäässä.
"Unettomuuteen liittyviä oireita on työssä olevilla aika paljon. Työolosuhteissa on jotain, joka aiheuttaa unettomuutta tai univajetta", tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta toteaa.
Suomessa on eniten vuorotyötä ja poikkeavia työaikoja Euroopassa. Härmä arvelee suomalaisten ottavan myös paljon paineita töistä. Työ otetaan vakavasti ja asiat jäävät helposti pyörimään mieleen työajan jälkeenkin.
Suomalaisten alkoholinkäyttötottumukset aiheuttavat ajoittain unihäiriöitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhyt yöuni ja lihavuus liittyvät myös toisiinsa.
Terveyspsykologian erikoispsykologi Ellen Ek Oulun aluetyöterveyslaitoksesta sanoo, että nuorten työntekijöiden elämäntilanne on unensaannin kannalta usein vaikea.
"Esimerkiksi pienten lasten isät tekevät kaikkein pisintä työpäivää. Yhtä aikaa pitää hankkia perhettä ja luoda uraa", Ek harmittelee.
Nukkumista pitäisi arvostaa enemmän
Mikko Härmän toivoo työoloihin muutoksia. Hänen mielestään ei riitä, että ihmisille annetaan yksilöllisiä ohjeita unettomuuden hoitoon.
"Täytyy etsiä syiden syitä. Jos ihminen ei nuku, pitää pohtia, mitkä työ- tai elinolosuhteisiin liittyvät asiat sen selittävät", Härmä valottaa.
Työaikajärjestelyissä pitäisi huomioida, että vuorot ovat ihmisen biologisen rajojen mukaisia. Jos vuorot kiertävät nopeasti eteenpäin, unihäiriöt ovat Härmän mukaan vähäisempiä kuin perinteisessä hitaasti kiertävässä järjestelmässä. Työstressiä taas voitaisiin poistaa työn määrän mitoituksella ja työn suunnittelulla.
"Yksilöllisellä puolella meidän pitäisi arvostaa nukkumista enemmän. Liikunnan ja terveellisen ravinnon hyödyt jo ymmärretään, mutta nukkumisen terveellisyyttä ei vielä tiedosteta", Härmä toteaa.
Hän valitteleekin, ettei Suomessa osata ottaa unihäiriöitä vakavasti, koska unettomuus vain lisääntyy.
"Asia on kuitenkin vakava, sillä unella on suora yhteys kansanterveyteen. Lisäksi unettomuus lisää työtapaturmien ja sairastumisen riskiä", Härmä muistuttaa.
Työnantajat
tulleet vastaan
Työterveyslaitoksessa on alkanut ohjelma työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi.
"Suhtautuminen työnantajapuolella on ollut ihan myönteistä. Työnantajat ymmärtävät, että pitkällä tähtäimellä asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Käytännössä aikaa asioiden miettimiseen ei välttämättä silti löydy", Ellen Ek myöntää.
"Kyllä työaikajärjestelyissä pyritään siihen, ettei unirytmi häiriintyisi. Lähtökohtanahan on pidettävä sitä, ettei terveydelle haitallista kuormitusta syntyisi", asiantuntija Tapio Kuikko Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa.
Kuikko kehottaisi väsyneitä työntekijöitä myös katsomaan peiliin. Hänen mukaansa paljon on kiinni siitä, mitä työntekijä tekee työajan ulkopuolella.
Vuorotyötä ei vaihdettaisi päivätyöhön
Aamuvuoro tuntuu olevan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeville Stora Enson miehille kaikkein raskain.
"Pitkän vapaan jälkeen on vaikea sovittaa rytmit aamuvuoron mukaan, ja nukuttua tuleekin vain viidestä kuuteen tuntia. Ilta- ja yövuorojen aikana saa kyllä kurottua univajeen umpeen", Stora Ensolla paperikoneen hoitajana tällä hetkellä työskentelevä Arto Rajanen kertoo.
Tänä vuonna tehtaalla on kyselty työntekijöiltä muutosehdotuksia vuorokäytänteisiin. Rajanen toivoisi, että aamuvuorot eivät olisi vuorossa heti pitkän vapaan jälkeen.
Muuten hän on tyytyväinen vuorotyöläisen elämään eikä haluaisikaan tehdä säännöllistä päivävuoroa.
"Tällä hetkellä perhe-elämän ja työn yhteensovittelu ei tuota ongelmia, kun vaimo on hoitovapaalla. Joskus pelireissujen takia täytyy vuoroja vaihdella", Rajanen toteaa.
OYS:n naistentautien osastossa kätilönä työskentelevä Anu Mällinen pitää raskaimpana vuorotyöläisen työssä iltavuorosta aamuun tulemista. Silloin kotona ei ehdi kuin käydä kääntymässä. Näistä vuoroista kuitenkin pyritään mahdollisuuksien mukaan eroon.
Vuorot eivät kierrä säännöllisesti, mutta työntekijöiden toiveita kysytään ja ne pyritään toteuttamaan.
"Vaikka harrastukset ovat joskus kärsineet unettomista öistä, on vuorotyön tekeminen ollut tiedossa jo ammattia valitessani. Joskus kiireisten päivien jälkeen asiat ehtii käsitellä ja purkaa vasta kotona", Anu Mällinen selvittää.
Hän kuitenkin epäilee, osaisiko lainkaan tehdä muille tavallista, säännöllistä kahdeksasta neljään -työtä.