Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa keskittää vaikeat hoidot ja leikkaukset suurimpiin sairaaloihin. Tavoitteena on vähentää uusintaleikkauksia ja lisätä potilasturvallisuutta sekä lyhentää potilasjonoja.
Ministeriö on velvoittanut yliopistolliset sairaanhoitopiirit selvittämään hoitojen keskittämistä ja työnjakoa omalla alueellaan. Selvityksille on aikaa toukokuun loppuun saakka.
Ministeriö antaa ensi vuonna omat ohjeensa siitä, miten valtakunnallista työnjakoa kehitetään viiden yliopistosairaalan kesken.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo, että työnjako on jo käytännön syistä pitkälle muovautunut sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella. "Kapean erikoisalan osaamista ei ole joka sairaalassa. Esimerkiksi syöpäpotilaiden vaativa hoito on jo keskitetty Oysiin, jossa on Pohjois-Suomen ainoat sädehoitolaitteet. Myös silmä- ja korvatautien ympärivuorokautinen päivystys on vain meillä."
Nuutisen mukaan suuri tulevaisuuden kysymys ja todennäköinen kiistanaihe on, kuinka monessa paikassa Pohjois-Suomessa synnytetään. "Turvallinen synnyttäminen edellyttää kolmen erikoisalan, lastenlääkärin, anestesialääkärin ja synnytyslääkärin, ympärivuorokautista päivystystä. Se maksaa, ja erikoislääkäreistäkin on pulaa."
"Toisaalta taksisynnytyksiä tulee väistämättä, jos välimatkat venyvät kovin pitkiksi. Jonkinlainen kompromissi on haettava."
Pohjois-Suomessa synnytetään kaikissa keskussairaaloissa sekä Raahessa ja Oulaskankaan ja Kuusamon aluesairaaloissa. "Raahen sairaalasta haluttiin jo vuosia sitten lakkauttaa synnytystoiminta, jolloin olisi säästetty muutamia vanhoja miljoonia, mutta Raahe ei tätä halunnut vaan irtaantui sairaanhoitopiiristä. Synnyttäjien kannalta siellä on varmasti väljää ja hyvä hoito, mutta kansantaloudellisesti se ei välttämättä ole oikea satsaus", Lauri Nuutinen toteaa.
Raahessa hoidetaan yli 300 synnytystä vuodessa, Oulaskankaalla noin 800 ja Kuusamossa 300-400.
"Näistä varmasti keskustellaan tulevaisuudessa. Kuusamossa koilliskunnat selvittivät aikoinaan asiaa ja päättivät hoitaa ja rahoittaa synnytystoiminnan itse."
Lauri Nuutinen uskoo, että työnjaosta päästään suurimmalta osin sopimukseen ilman kovaa vääntöä. Selvitystyön yhteydessä haetaan kehitysprojekteja, joihin valtio on varannut 8 miljoonan euron hankerahan.
Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa kehittää myös yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa. Oysissa on suppean alan erikoisosaamista esimerkiksi sisäkorvan implanttihoidoissa sekä kohdunsisäisissä sikiöhoidoissa ja sikiödiagnostiikassa.
Hyks on pitänyt tiukasti kiinni huuli- ja suulakihalkiohoitojen keskittämisestä Helsinkiin. "Vaikeimmat leikkaukset kannattaa varmasti jatkossakin keskittää sinne, mutta uusintaleikkauksissa ja jatkohoidossa Oulu voi toimia laajana aluekeskuksena", Nuutinen toteaa.