Oulu Idea sijaisvanhemmuudesta kehkeytyi Pirkko ja Kari Riihiahon mielissä pikkuhiljaa. Kun kaupunki sitten vuonna 2001 etsi lehtien sivuilla sijaisperheitä, osallistuivat Riihiahot hakuprosessiin.
"Prosessi eteni nopeasti. Pian ilmoittautumisemme jälkeen kaksi sosiaalityöntekijää vieraili kodissamme. Osallistuimme koulutukseen ja puolivuotisen kurssin jälkeen meille tuli ensimmäinen sijaislapsi, kymmenvuotias poika", Pirkko Riihiaho kertoo.
Neljä vuotta sitten Riihiahojen perheeseen sijoitettiin kuusivuotiaat kaksospojat. Lasten sijoittaminen on sujunut Riihiahojen tapauksessa lähes ongelmitta. Myös välit lasten biologisiin vanhempiin ovat hyvät, tapaamisia on kerran kuussa.
"Meillä on ollut valtava tuki omista, nyt jo aikuisista lapsistamme. He hoitavat sijaislapsia, joita pitävät täysin sisaruksinaan, aina yhden viikonlopun joka kuukausi. Näin me vanhemmat saamme omaa aikaa", Pirkko Riihiaho kiittelee.
Riihiahojen mielestä sijaisvanhemmuus on vaativaa työtä, vastuu toisten lapsista on aivan erilainen.
"Työ on sitovaa, mutta tästä on tullut elämäntapa. Lapset ovat niin sanotusti lainalapsia, mutta yhtä lailla taistelemme heidän puolesta. Yleisesti sijaislapset kokevat välillä suvaitsemattomuutta", toteaa Pirkko Riihiaho.
Riihiahojen perheeseen on tarjottu kahdeksanvuotiasta poikaa sijaislapseksi. He kokevat kuitenkin olevansa liian iäkkäitä.
"Oulussa on paljon perheitä, joiden kotona olisi tilaa. Toivottavasti saadaan lisää nuoria sijaisvanhempia, jotka voivat ottaa pieniä lapsia hoitoonsa."