Vaatimukset veronalennuksista käyvät äänekkäämmiksi sitä mukaan kun vaalikausi lähenee loppuaan. Nokian pääjohtaja Jorma Ollilla on jälleen tahtomassa veronalennuksia hyvätuloisille. Hän on suunnannut aseensa valtion ohimolle ja uhkaa, että Nokian työntekijät siirtyvät enenevässä määrin ulkomaille, ellei palkkaverotus kevene.
Samaan virteen on yhtynyt myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Etla alentaisi tuloveroja ensi vaalikaudella kaksi prosenttia, jolloin veroaste olisi eurooppalaista keskitasoa. Nykyisin kokonaisveroaste on keskimäärin 44-45 prosenttia.
Tuttu totuus on, että suomalaisten keski-ikä nousee ja julkiset menot kasvavat. Etlan laskujen mukaan talous kasvaa ensi vaalikaudella keskimäärin kolme prosenttia. Sen turvin voitaisiin verotusta keventää, valtion velkaa lyhentää ja julkisia menoja kasvattaa yhtä aikaa.
Veroalen kohdentamisesta on kirjavia käsityksiä. Teollisuuden ja työnanantajain keskusliitto sekä Etla kohdistaisivat veroalen kaikkiin tuloluokkiin, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos taas alentaisi pienipalkkaisten työnantajamaksuja. Kohdentaminen riippuu siitä, mitä veroalella halutaan saada aikaan.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos epäilee Ollilan laskelmia veroalen ja Suomen kilpailukyvyn suhteen. Tohtori Vesa Vihriälä ei ole vakuuttunut siitä, että veroalesta puolet tulisi takaisin valtion kassaan lisääntyneen kulutuksen kautta. Kulutuksen lisääminen on muutenkin heikko perustelu veroalelle nyt, kun kotitaloudet kuluttavat hyvin.
Ristiriitaa verokeskusteluun lisää Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön vaatimus, että ostovoiman kasvun on perustuttava palkkojen korotuksiin eikä verojen keventämiseen. SAK on valmis kattavaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sillä ehdolla, että palkankorotukset perustuvat markkamääräisiin korotuksiin, eivät veronalennuksiin ja palvelujen heikentämiseen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen totesi torstaina, että palkkaverotusta on pieni- ja keskituloisia suosivalla tavalla syytä - maltillisesti - edelleenkin keventää, mutta valtiontalouden tila ja tulevien vuosien tarpeet hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi eivät salli ylimitoitettuja veronalennuksia.
Tuloveroasteen alentaminen on poliittinen päätös. Koska kaikkia äänestäjiä pitää miellyttää, paineet ovat sellaiset, että veroale olisi kohdistettava kaikkiin tuloluokkiin. Ennen sitä pitäisi kuitenkin päättää, mitä veroalella tavoitellaan. Jos työllistymistä halutaan edistää, veronkevennysten painopiste pitäisi olla tulojen alapäässä.
Verotusta on järjestelmällisesti laskettu koko hallituskauden. Esko Ahon hallituskaudella verotus kiristyi. Sen jälkeen se on laskenut niin, että veroaste on nykyisin jonkin verran kevyempi kuin vuonna 1990.
Vuodesta 1995 vuoteen 2002 palkansaajien keskimääräinen tuloveroaste laski viisi prosenttia. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö lupasi perjantaina, että tuloveron kevennyksiä jatketaan myös ensi vuonna.
Ikääntyvässä yhteiskunnassa on tärkeää, että yhä pienenevälle työssäkäyvälle porukalle voidaan tarjota kunnollisia kannustimia. Siksi veroalea on syytä jatkaa. Veroalen kohdentamista kaikkiin tuloluokkiin perustellaan sillä, että Suomessa on jo nyt korkea veroprogressio.
Verojen keventäminen on laajempi kansainvälinen ilmiö. Mitään näyttöä ei kuitenkaan toistaiseksi ole siitä, että koulutettu työväki ravaisi maasta toiseen matalamman verotuksen perässä. Todennäköisempi houkutin ulkomaille muuttoon on kansainvälinen työkokemus, jota suomalaiset hakevat ahkerasti Saksasta ja Belgiasta, missä molemmissa on korkea verotus.
Ei ole myöskään näyttöä siitä, että korkeasti koulutettuja ryntäisi matalan veroasteen maihin. Monien mielestä Suomea vaivaavat ennemminkin matalat palkat kuin korkea verotus.