Oululaisen Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kanniselle vaaditun väliaikaisen liiketoimintakiellon oikeuskäsittely alkoi keskiviikkona Oulun käräjäoikeudessa suljetuin ovin.
Ovien sulkemista vaati jutun syyttäjänä toimiva talousrikossyyttäjä Heikki Arjas. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että oikeudenkäynnissä käsitellään Riihi-säätiön laajempaan rikostutkintaan liittyvää salaista esitutkinta-aineistoa.
Kannisen puolustuksen mielestä oikeudenkäynti olisi voitu käydä myös julkisesti. Aikaa istunnolle on varattu koko loppuviikko ja vielä lisäksi yksi istuntopäivä kuun lopulla.
Mikäli oikeus määrää Kanniselle kiellon, hän joutuu luopumaan Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Hän ei saa osallistua kiellon aikana minkään muunkaan yhtiön hallintoon.
Väliaikainen liiketoimintakielto on hyvin harvoin käytetty. Se voidaan määrätä muun muassa estämään vahingollinen liiketoiminta.
Kielto on voimassa kerrallaan puoli vuotta, minkä jälkeen se voidaan uusia oikeuden päätöksellä ainoastaan kerran.
Esitutkinnan aikana poliisi on tehnyt liiketoimintakieltotutkinnan myös Riihi-säätiön omistamien taloyhtiöiden hallintoon osallistuneille. Ne käsitellään myöhemmin osana säätiön laajempaa rikosjuttua, mikäli se ylittää syytekynnyksen ja menee oikeuteen.
Kanninen kiisti
Kanninen kiisti jo ennen oikeudenkäynnin alkua syyttäjän vaatimukset. Hänen mielestään niille ei ole perusteita.
Hän piti vaatimusta käsittämättömänä ja ikävänä itsensä sekä Riihi-säätiön kannalta.
"Kyseessä on ajojahti ja halu saada minulta hampaat naulaan", Kanninen totesi.
Kanninen arvosteli myös pitkäksi venynyttä esitutkintaa. Hänen mielestään se loukkaa hänen oikeusturvaansa.
"Tutkintaa on jauhettu jo yli kolme vuotta, vaikka se olisi voitu tehdä kolmessa kuukaudessa", Kanninen jyrisi.
Kannista epäillään Riihi-säätiötä koskevassa esitutkinnassa muun muassa törkeistä avustuspetoksista, törkeistä kavalluksista, kirjanpitorikoksesta, luottamusaseman väärinkäytöstä, veropetoksesta ja velallisen petoksesta.
Syyttäjän mielestä rikosepäilyissä on kysymys liiketoiminnassa tehdyistä rikoksista. joihin Kannisen epäillään syyllistyneen liiketoimintakieltolain tarkoittamassa vastuuasemassa.
Vielä keskeneräisessä esitutkinnassa Kannisen aiheuttaman rikosvahingon määräksi on laskettu noin neljä miljoonaa euroa.
Kanninen on ollut esitutkinnan aikana vangittuna todennäköisin syin epäiltynä useista eri rikoksista.
Toiminta poikki
Epäiltyjen rikosten perusteella Oulun käräjäoikeus on määrännyt Kannisen omaisuutta vakuustakavarikkoon noin 2,4 miljoonaa euroa.
Syyttäjän käsityksen mukaan väärinkäytösepäilyihin liittyviä päätöksiä on tehty Riihi-säätiön hallituksessa Kannisen ohjauksessa. Hallituksessa on istunut ja istuu edelleen Kannisen lähiomaisia.
Syyttäjän mielestä liiketoimintakielto on tarpeen, jotta voidaan estää Kannisen mahdollisuus vaikuttaa itseensä mahdollisesti kohdistettaviin vaatimuksiin. Sillä voidaan myös lopettaa rikollisen toiminnan jatkaminen.
Rajala lautamiehenä
Yhtenä kolmesta lautamiehestä jutussa on jakamassa oikeutta kokoomuksen oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Lyly Rajala.
Lautamiehet arvotaan istuntoihin erityisellä tietokonejärjestelmällä. He eivät voi itse vaikuttaa siihen.
Rajalan roolia kansanedustaja-lautamiehenä on ihmetelty muun muassa oikeusministeriössä. Hallitusneuvos Heikki Liljeroosin mielestä se sotii vallan kolmijako-oppia vastaan.
"Käytännössä voi käydä niin, että hän on säätämässä lakia, jota joutuu myöhemmin oikeudessa itse soveltamaan", Liljeroos sanoo.
Laki ei kuitenkaan kiellä kansanedustajaa asettumasta lautamieheksi. Lautamiehiä koskevat samat esteellisyyssäännökset kuin oikeuden tuomareita.