Naarasporojen munasolujen irtoamista munasarjoista tutkitaan ultraäänellä Oulun yliopistossa. Ultraäänellä pyritään selvittämään nimenomaan ovulaation ajankohtaa. Kiimakierron selvittämisestä odotetaan ratkaisevaa apua porojen keinosiemennykselle.
Ultraäänitutkimusta on käytetty menestyksellä monien muiden märehtijöiden ovulaation selvittämisessä. Sitä hyödynnetään muun muassa Uudessa-Seelannissa laajaksi teollisuudeksi paisuneessa saksanhirvien tarhauksessa. Suomessakin ultraa käytetään kotieläintaloudessa. Poroilla ultraääntä on hyödynnetty aiemmin vain tiineyden toteamisessa raskauden alkuvaiheessa, tutkija Hannele Säkkinen sanoo.
Säkkisen mukaan ovulaatioajankohtaa voidaan tutkia myös verinäytteillä. Se on kuitenkin aikaavievää ultraääneen verrattuna.
"Verinäytteen analysoinnissa menee päivä, pari, kun ultraäänellä tulos saadaan heti", Säkkinen vertaa. Tutkimuksessa poroista otetaan myös verinäytteet jolloin niiden antamaa tietoa voidaan yhdistää ultraäänellä kerättävään tietoon.
Paitsi apua keinosiemennykseen tutkimus valottaa laajemmaltikin porojen lisääntymisen fysiikkaa täydentäen aiempia tutkimuksia, Säkkinen korostaa.
Munasarjat pieniä
Porojen ovulaation tutkiminen ei ole ongelmatonta. Säkkisen mukaan porojen munasarjat ovat hyvin pieniä, läpimitaltaan vain sentin, parin luokkaa. Niiden löytäminen ei ole siksi helppoa.
"Aloitimme käytännössä nollapisteestä. Nyt pystymme löytämään ne noin 70 prosentin varmuudella. Kun rutiinia kertyy lisää luotettavuus kasvaa", Säkkinen toteaa.
Tärkeää on saada selville miten paljon munasoluja lähtee kehittymään. Märehtijöille on tyypillistä että kehitysaaltoja, follikkeleja, on useita. Esimerkiksi myskihärillä ovulaatio tapahtuu vasta viimeisessä aallossa. Porojen osalta kysymys on vielä luotettavaa vastausta vailla.
"Se on tähän mennessä selvinnyt että poroilla on ainakin kaksi follikkeliaaltoa."
Vaikka ultraäänitutkimuksesta saadaan tuloksia melko lyhyellä aikavälillä, Säkkinen ei halua arvioida milloin sitä voidaan hyödyntää laajassa mitassa.
"Esimerkiksi porojen keinosiemennys ei ole porotaloudessa vielä ajankohtainen vaikka sitä tehdään vastaavilla eläimillä yleisesti muualla maailmassa", Säkkinen huomauttaa.
Oulun yliopisto on tehnyt porotutkimuksessa yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa. Muun muassa itse kallis ultraäänilaite on lainassa Kuopiosta. Verikokeiden hormonimääritys tehdään Norjassa Oslon eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa.
Oulussa on tutkittu jo aiemmin porojen keinosiemennystä. Maailman ensimmäinen keinosiemennetty poronvasa näki päivänvalon yliopiston eläintarhassa keväällä 1999.