23 neliötä Helsingin Jätkäsaaressa. Helsingin opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) asunto riittää Jani Sillanpäälle mainiosti. Aiemmin hän asui Tampereella yksityisessä vuokra-asunnossa, ja silloin sekä neliöitä että hintaa oli turhan paljon.
Juuri yksiö on monen muunkin opiskelijan toivelistalla, etenkin jos se on hyvällä paikalla ja kohtuullisen hintainen, kerrotaan opiskelija-asuntosäätiöistä.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsenenä Sillanpää vaatii opiskelija-asuntojen lisäämistä. Uusia opiskelija-asuntoja onkin rakenteilla eri puolilla Suomea, mutta kaupungista riippuen noin 75–80 prosenttia opiskelijoista joutuu etsimään asuntonsa vapailta markkinoilta.
Sillanpäälle on tärkeää päästä liikkumaan asunnoltaan kätevästi. Hyvät kulkuyhteydet ovat monen muunkin opiskelijan kriteereissä korkealla, ilmenee Hoasin Innolinkillä teettämästä kyselytutkimuksesta. Sen mukaan muita tärkeitä asunnon ominaisuuksia ovat laatu ja viihtyisyys.
Kaupunginosalla on väliä, yksiö monen haaveissa
Kyselyn mukaan asunnonhakijat ovat tietoisia kaupunginosien eroista ja tietävät, minne haluavat. Myös muilta paikkakunnilta muuttavilla on usein selvä käsitys siitä, mille alueelle haluavat muuttaa.
Soittokierros muihin kaupunkeihin vahvistaa, että opiskelijat haluavat useimmiten asunnoksi yksiön. Toiveisiin pyritään myös vastaamaan.
Esimerkiksi Turun Ylioppilaskyläsäätiö TYS:n asunnoista 80 prosenttia on yksiöitä tai yhden hengen asuntoja. Syksyllä ylioppilaskylään valmistuu rakennus, johon tulee 250 uutta yksiötä.
Joensuussa opiskelijayksiöihin on noin vuoden jonotusaika. Opiskelijoiden toiveissa siintää yksiö keskustan lähistöltä, mutta kauempaa muuttaville ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjotaan ensin soluasuntoa, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Minna Häyrynen Joensuun Elli Oy:stä.
Joensuussa opiskelija-asuntojen tarvetta lisää Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen siirtäminen Pohjois-Karjalaan.
Tampereelle puolestaan on viimeisten kahden vuoden aikana valmistunut yli 600 uutta opiskelija-asuntoa, joista pääosa on yksiöitä.
– Opiskelija haluaa nykyään edullista asumista ja yksiöön keskustassa. Hinta on erityisen tärkeä, toisena tulee sijainti. Merkitystä on myös sillä, mitä asunnon lähellä on eli erilaiset palvelut, sanoo Tampereen opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Kirsi Koski.
Yksi viettää paljon aikaa, toinen käy vain nukkumassa
Jani Sillanpää muistuttaa, että opiskelijoilla on monenlaisia elämäntilanteita ja asunnon merkitys on erilainen eri ihmisille.
– Ei voida olettaa, että kaikki haluavat yksiöön asumaan tai kaikki haluavat soluun asumaan, vaan täytyy olla monimuotoista, hän sanoo.
Joillekin opiskelijoille asunto on oma rauhoittumispaikka, jonne pääsee päivän jälkeen lepäämään ja tekemään opiskelutehtäviä. Toisilla esimerkiksi yliopiston järjestötoiminta vie aikaa niin paljon, että asunto toimii lähinnä pelkkänä nukkumispaikkana.
Neljä vuotta opiskellut Sillanpää kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.
– Minulle se on ollut ihan semmoinen nukkumapaikka koko ajan. Ei ole tullut kauheasti ylimääräistä aikaa vietettyä, hän naurahtaa.