Satavuotias Oulujoen kirkko sulautuu havupuiden keskelle aivan kuin se olisi kasvanut yhdessä niiden kanssa. Tänään se edustaa ympäristöönsä sulautuvaa suomalaiskansallista perinnettä, mutta sata vuotta sitten vihkiäistilaisuuteen tullut kirkkokansa näki jotain uutta ja erikoista.
Kalevakin kirjoitti tuoreeltaan innostuneesti Oulujoen uusaikaisesta kirkosta, joka poikkesi perinteisistä maalaiskirkoista.
"Kaikki eivät varmaan ihan heti nielleet sitä, että tämä ei ollut perinteinen kirkko. Ei ollut esimerkiksi tarpeeksi hämärää, koska valoa tulvi sisään isoista ikkunoista. Eikä ollut punamultaa tai tervattua paanukattoa", sanoo arkkitehti ja professori Anna-Maija Ylimaula, joka suunnitteli kirkon entistämisen 1980-luvun alussa.
Vastaperustetun Oulujoen seurakunnan jäsenille uutta oli kansallisromanttinen jugend-tyyli. Kirkon suunnitellut arkkitehti Victor Joachim Sucksdorff (1866-1952) oli aikalaistaitelijoiden tapaan hakenut vaikutteita Vienan-Karjalasta. Karjalasta etsittiin heränneen kansallistunteen hengessä suomalaisuuden juuria.
"Täällä kävi virolainen kuoro. Luulen, että he ymmärsivät tämän kirkon olemuksen, sen vapauden kaipuun", sanoo Oulujoen kirkkoherra Paavo Moilanen.
Lääninarkkitehti Sucksdorffin kädenjälkeä on Oulussa runsain mitoin. Hänen kynästään ovat lähtöisin muun muassa vanha postitalo Kauppurienkadulla sekä Oulun Suomalainen yhteiskoulu eli Kuusiluodon koulu. Ainolan lastentarha tuhoutui talvisodan pommituksissa.
Korutonta juhlallisuutta
Karjalaisvaikutusta on arkkitehtuurin vaatimattomuus ja maanläheisyys - krumeluurit puuttuvat. Hillityt värit ovat peräisin luonnosta: viljankeltaista, mustikkaa, männynneulasen vihreää. Kirkon sisäpuolta leimaavat punahonkaiset hirret. Tunnelma on yhtä aikaa lämmin, juhlallinen ja koruton.
Kun Ylimaula ja Moilanen esittelevät Oulujoen kirkkoa, kuulee, että kyseessä on molemmille rakas paikka. Ei ihme, sillä kirkko on ollut Moilasen työpaikka yli 20 vuotta. Entisen kirkkoherran tyttärenä Ylimaula puolestaan vietti pappilassa nuoruutensa.
Kuvaan tuloakin he kursailevat: kirkkohan tässä on pääosassa. Vaikka rakennus on kirkoksi vaatimattomasti koristeltu, kuluu yksityiskohtien esittelyyn kokonainen tovi. Kellotornia koristavat kissankellot, päädyssä kohoaa mukaelma metsästä.
Naakoille kellotorniin tehdyt kulkuaukot on tornista tukittu. Jätösten siivoaminen on kohtuuton urakka. Kirkon rakentamisen aikaan naakat olivat tärkeitä. Silloin uskottiin naakkojen viestittävän siitä, onko papilla pyhää henkeä.
"Toivon, että seurakunta esittäisi kirkkoa Unescon maailmanperintökohteeksi", Ylimaula sanoo. Suomalaisista kirkoista listalla on ainoastaan Petäjäveden puukirkko eikä esimerkiksi yhtään Alvar Aallon rakennusta.
Puukirkot ovat tärkeä osa suomalaista arkkitehtuurin historiaa, mutta puujugendkirkkoja ei ole Suomessa kovinkaan monta.
Oulujoen kirkon ympäristöä uudistetaan kirkkorakennuksen henkeen sopivaksi. Nurmikkoa on poistettu ja tilalle siirretty metsäalustaa. Kirkkoherra Paavo Moilanen kaavailee, että kirkkoon tultaisiin kuin metsäpolkua pitkin, karelianismin hengessä.
"Toiveissa on, että jo kirkkopuistoon tullessaan huomaisi, että tämä kirkko on omaleimainen."
Oulujoen satavuotiasta kirkkoa
juhlistetaan tänään sunnuntaina Elojuhlassa, joka alkaa kello 10
jumalanpalveluksella. Samalla julkaistaan Oulujoen kirkon juhlakirja.