Kolme naista tepastelee Esplanadia Helsingissä kohti kauppatoria. Kaikki taiteilevat kädet harallaan katuun jäätyneiden lumipaakkujen ylitse.
"Minä katson aina ajankohtaisohjelmia. A-studiota, A-talkia, Ajankohtaista kakkosta. Niissä puhutaan asiaa. Tietää mistä puhutaan", kärjessä etenevä selvittää.
Ääneen lausuttu tieto mediakäyttäytymisestä, mielipide sekä johtopäätös jäävät satunnaisen ohikulkijan korvamadoiksi. Kaivertavat siellä päivästä toiseen. "Ajankohtaista asiaa. Että tietää mistä puhutaan."
Sama viesti välittyy Kalevasta lehden lukijasuhdetutkimuksessa, jonka päätulokset saatiin toimituksen käyttöön viime viikolla.
Kalevalla on paljon säännöllisiä lukijoita. He arvostavat lehteä, ja suuri osa seuraa myös verkkosivustoa. Heidän mielestä laatusanat ajankohtainen, asiapitoinen ja luotettava kuvaavat eniten Kalevaa. Ominaisuuksia, joita ammattijournalistit ovat iät ajat halunneet tavoitella.
Kun tekee niin kuin iät ajat, arki rullaa vähintään ihan kivasti. Perinteet ja pysyvyys takaavat turvallisen olotilan, joka kuluneen muotisanaan mukaan pitää ihmisen mukavuusalueella.
Mukavuusalueella helposti unohtuu muutoksen tarve, jos muutos ei satu yllättämään ulkopuolelta.
Näin on käynyt sanomalehtitaloissa. Paperille painetun lehden levikki ei kasva enää automaattisesti. Lukijat hipelöivät uusia laitteita, joiden sisältö saattaa toki olla ajankohtaista, mutta tuskin aina asiapitoista tai luotettavaa.
Sanomalehden vahvuus tulee sisällöistä, eikä sisältöjen jakeluvälineellä ole sinänsä merkitystä. Toimituksen työn ja työn tuloksien eli journalismin ydin syntyy ammattitaitoisen tiedonhankinnan ja kiinnostavien kirjoittamis- ja esitystapojen kautta.
Silloin puhutaan ajankohtaisesta asiasta. Ja tiedetään mistä puhutaan.
Ja samalla ymmärretään, mitä isoa, pysyvää ja tähdellistä elämään pitää kuulua, mikä taas on pientä, pinnallista ja joutavaa.
Kuulin tositarinan yhdysvaltalaisesta psykologista, joka avasi kulttuurisen muutosten merkitystä esimerkillä 1600-luvulta. Orjakauppa oli tuolloin maailmanluokan bisnestä. Eräs orjakaupassa mukana ollut mies oivalsi, että nyt riittää ja liikeidea pitää hakea muualta kuin ihmisten myynnistä. Hän ryhtyi kasvattamaan viiniköynnöksiä. Muut kauhistelivat miehen hullutusta.
Mutta. Luonnontieteet nousivat, järki ja tieto pääsivät kunniaan. Valistusaika 1700-luvulla viimeistään kyseenalaisti orjakaupan. Viinistä tuli maailmanluokan bisnestä.
Jokunen aika sitten oli ällistyttävä mahdollisuus kuulla luovuustutkimuksen asiantuntijaa Jussi T. Koskea. Tuli kysyttyä, miten tieto ja informaatio eroavat toisistaan. Kosken mielestä informaatio orjuuttaa, mutta tieto tuo vapautta ja voimaa ajatella itse, itsenäisesti.
Niinhän se on aina ollut! Informaatio on kuin pintaan tulvinut vaahto, joka pitää lusikoida pois, jotta alta löytäisi oikeaa ja maukasta lientä.
Jussi T. Koski kehottaa kohtaamaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan. Mieluummin erilaisten kanssa. Hän neuvoo keskittymään, sillä vain kohdennettu huomio jättää muistijäljen ja edistää uuden oppimista.
Kaleva tarjoaa alle 18-vuotiaille luovan mahdollisuuden kuvitteluun. Nuorilta odotetaan helmikuun ajan heidän suunnitelmia ja Oulun tulevaisuutta yhdistävää kirjoitusta. Parhaan valitsee kirjailija Riikka Pulkkinen ja ykkönen saa palkinnokseen sormitietokoneen.
Olivatko naiset Esplanadilla muuten luovia? Ainakin yksi heistä keskittyi asiaan kun yritti samalla pysyä pystyssä liukkaalla. Toiset vaikuttivat kuuntelevan käytännöllisestä häiriötekijästä huolimatta. Ja kaikki pääsivät eteenpäin.