Vaasan kaupunki luopuu ajatuksesta käyttää sormenjälkitunnistusta maksusitoumusten valvonnassa. Syynä on tietosuojavaltuutetun ilmaisema selkeä kielteinen kanta asiaan, perusteli hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen perjantai-iltana.
Kaupunkikorttihankkeesta vastaavat jatkavat muiden vaihtoehtojen hakemista maksusitoumusten valvontaan. Mahdollisia ovat esimerkiksi PIN-koodi tai henkilötunnus.
Laitisen mukaan vaihtoehtoja pohditaan yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa.
Kaupunkikortin käyttöönoton aikataulusta ei Laitisen mukaan tässä vaiheessa ole tarkkaa tietoa.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on tiennyt Vaasan suunnitelmista ottaa sormenjälkiä maksusitoumuksien saajilta. Aarnio pitää ymmärrettävänä, että väärinkäytöksiin halutaan puuttua, mutta toisaalta biometristen tunnisteiden käyttö herättää tukun visaisia kysymyksiä.
Biometrialla tarkoitetaan ihmisen tunnistamista fyysisten ominaisuuksiensa, kuten sormenjäljen, äänen tai silmän iiriksen perusteella.
Aarnion mukaan keskeinen kysymys on se, minkälaiset oikeudet viranomaisilla on nykyisen lainsäädännön puitteissa kerätä ihmisistä biometrisiä tunnisteita.
"Tietääkseni sosiaaliviranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kerätä ihmisiltä sormenjälkiä."
Sormenjälkien ottaminen voisi periaatteessa olla vapaaehtoista, mutta käytännössä vapaaehtoisuus jäisi Aarnion mukaan kuolleeksi kirjaimeksi.
"Jos toimeentulotuen asiakkaalle sanotaan vaihtoehdot, että haluatko saada lääkkeesi vai annatko vapaaehtoisesti suostumuksen, niin jokainen ymmärtää, että se suostumus ei olisi vapaaehtoinen."
Ongelmaksi voisi muodostua myös se, että kaikki apteekit eivät lähtisi mukaan järjestelmään.
"Eikö ihminen saisikaan silloin enää valita sitä apteekkia, mikä on omalta kannalta kätevin ja lähin", Aarnio kysyy.
Vaasan tapauksessa Aarnio ihmettelee, eikö ole olemassa mitään korvaavaa järjestelmää, jolla tukien väärinkäytöksiä voitaisiin ehkäistä.
Yksi vaihtoehto biometristen tunnisteiden käytölle voisi Aarnion mukaan olla se, että tunnistetaankin asiakirja ja ihmisen oikeus siihen.
Tietosuojavaltuutettu kysyy myös, miten menetellään siinä tapauksessa, jos ihminen ei suostu antamaan sormenjälkiään. "Eikö hän saa lääkkeitä silloin?"
Uudenlaiset tunnisteet voisivat myös antaa mahdollisuuden uudentyyppisiin väärinkäytöksiin.
"Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, jos joku väärentää biometrisiä tunnisteita? Romahtaako koko järjestelmä?"
Kun viranomaiset valmistelevat hallinnollisia uudistuksia, joilla on merkitystä henkilötietojen käsittelyn kannalta, heidän pitää lain mukaan kysyä tietosuojavaltuutetun kantaa asiaan.
Johtopäätösten vetäminen ja ratkaisujen tekeminen jää kuitenkin viranomaisten itsensä vastuulle.
Tietosuojalainsäädännön yhtenä perustavana ideana on, että tarpeetonta henkilötietojen käsittelyä pyritään välttämään.
Lue lisää: