Uusi kansallinen energia- ja ilmasto-strategia esitellään tämän vuoden lopussa. Se linjaa sen, miten Suomi etenee kansallisiin ja EU:n tavoitteisiin.
Strategian isoihin kysymyksiin kuuluu tuulivoiman tuki. Se vääristää nyt energiamarkkinoiden toimintaa.
Energiateollisuuden uusi toimitusjohtaja Jukka Leskelä latasi Kalevassakin julkaistussa (25.8.) haastattelussa täyslaidallisen uusiutuvan energian tuotantotukia vastaan.
Sähköntuottajien etujärjestön nokkamiehen mukaan vaihtuviin sääoloihin perustuvan sähkön nykyinen suosiminen uhkaa Suomen sähköntuotantokapasiteetin riittävyyttä.
Näin on Leskelän mukaan siksi, että sähkön ylituotannosta johtuvat matalat hinnat ovat rapauttaneet niin sanotun vakaan perusvoiman kilpailukyvyn.
Leskelä kiinnitti huomiota tuulivoimatukien mittavuuteen. Hän laskeskeli, että tuet maksavat veronmaksajille seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Hinta on siis kova.
Tuulivoimakeskustelu on jatkunut Suomessa pitkään. Joitakin vuosia sitten päiviteltiin, kun tuulivoimaloiden rakentaminen eteni nihkeästi. Suoranaisen puhurin tuotantomuoto sai kuitenkin taakseen vuonna 2011, kun tuulivoiman uusi tukijärjestelmä astui voimaan. Järjestelmä perustuu niin sanottuun syöttötariffiin, takuuhintaan.
Tuulivoiman tuottajille tuki on ollut antelias mutta veronmaksajille kallis. Vaikka sähkön markkinahinta on pudonnut, tuulivoiman tuottajat saavat tuotteestaan takuuhinnan ansiosta edelleen korkean hinnan. Ja kun tuulivoiman tuotanto koko ajan kasvaa, nousee myös sen kokonaishinta veronmaksajille.
Viime vuoden lopussa Suomessa oli 387 tuulivoimalaa, jotka kattoivat vajaat kolme prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Suunnitelmissa on vielä noin 800 uuden voimalan rakentaminen.
Tuulivoiman tuottajien ja sen tukijoiden vastaus kritiikkiin on, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tuet ovat tarpeellisia. Uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan Suomea ajavat jo EU:ssa sovitut velvoitteet.
Suomessa tuulivoimabuumi olisikin jäänyt näkemättä ilman anteliaita tukia. Voi kuitenkin kysyä, mitä muuta saataisiin aikaan miljardiluokkaan kohoavalla veronmaksa-jien vastaantulolla.
Tätä nykyä Suomeen nousevan tuulivoiman heikkouksiin kuuluu myös sen matala kotimaisuusaste. Itse tuulivoimalat ovat pitkälle tuontitavaraa. Vaikka Suomessa esimerkiksi on vankka konepajateollisuus, lähes kaikki terästornit tuodaan muualta.
Vähäpäästöistenkin energiamuotojen kohdalla tukien pitäisi olla vain väliaikainen keino, ei pysyvä tuloautomaatti. Ratkaisevat linjaukset ovat pian edessä. Suomen uusi energia- ja ilmastostrategia esitellään tämän vuoden lopussa, ja sen pohjalta tehdään uudet tukiratkaisut.
Parhaassa tapauksessa ei mene pitkään ennen kuin tuulivoima jo pärjää ilman tukia. Konsulttiyritys Bloomberg julkaisi kesäkuussa raportin, jonka mukaan tekniikan kehittymisen ansiosta tuuli- ja aurinkovoima ovat 2030-luvulla suurimmassa osassa maailmaa edullisen tapa tuottaa sähköä.
Raportti herättää optimistisuudestaan huolimatta kiusallisen kysymyksen: nouseeko Suomeen nyt satamäärin voimaloita, jotka teknisesti ovat pian vanhentuneita.