Vää­rin­käy­tös­ten il­moit­ta­jil­le tulossa lisää suojaa - kau­pun­kien ja yri­tys­ten luotava väylä il­mi­an­noil­le

Laittomuuksien paljastajat eli niin sanotut pilliin puhaltajat ovat vastaisuudessa paremmin suojassa kostotoimilta, jos tuore esitys EU-lainsäädännöksi...

Laittomuuksien paljastajat eli niin sanotut pilliin puhaltajat ovat vastaisuudessa paremmin suojassa kostotoimilta, jos tuore esitys EU-lainsäädännöksi toteutuu. EU-komission maanantaina antama, jo vuosia odotettu esitys turvaa ilmiantajia, jotka kertovat väärinkäytöksistä oman työpaikkansa ja maineensa uhalla.

Jokaisen jäsenmaan olisi esityksen mukaan rakennettava kansallinen ilmiantojärjestelmä, johon kansalaiset voivat kertoa laittomuuksista ja väärinkäytöksistä. Myös jokaisen yli 50 hengen yrityksen tai yli 10 000 asukkaan kaupungin pitää luoda järjestelmä ilmiannoille.

Ryhtiliike olisi edessä myös Suomessa, jossa ei ole kattavaa järjestelmää ilmiannoille.

Ilmiantokanavia ei löydy myöskään monista pienemmistä yrityksistä tai julkiselta sektorilta, kun taas isoilla yrityksillä kanavia on jo ennestään.

Panaman paperit, Volkswagen, Cambridge Analytica...

Whistleblower, pilliin puhaltaja tai ilmiantaja on henkilö, joka tuo julki laittomuuksia tai eettisesti arveluttavaa toimintaa yrityksessä, järjestössä tai julkisella sektorilla.

Viime aikoina julki tulleet paljastukset Cambridge Analyticasta ja Facebookista tai esimerkiksi Panaman papereista eivät olisi olleet mahdollisia ilman vuotajia, muistuttaa oikeusasioista vastaava komissaari Vera Jourova.

EU-lainsäädäntö lähtee siitä, että laittomuuksista on ensin kerrottava yrityksen sisällä. Toisena vaihtoehtona on antaa tiedot kansalliselle viranomaiselle, jos kertominen organisaation sisällä ei onnistu. Kolmantena vaihtoehtona on antaa paljastukset tiedotusvälineille.

Kansallisten viranomaisten ja yritysten pitäisi vastata ilmiantoihin kolmen kuukauden aikana.

- Monet ilmiantajat ovat haluttomia kertomaan tietojaan, koska pelkäävät työpaikkansa menettämistä, Jourova perusteli esitystä Brysselissä.

Laki kieltäisi kostotoimet ja varmistaisi, että henkilö saa tarvittaessa oikeudellista apua.

Ennen toteutumista laki vaatii vielä jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin kannan.

Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen Catharina Groopin mukaan Suomen kantaa esitykseen onkin vielä aikaista arvioida.

- Tässä on vielä aika paljon palloja ilmassa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä