Valtion asuntorahaston (Ara) ylijohtaja Teuvo Ijäs arvioi Riihi-säätiön väärinkäytösten kokoluokan mittavaksi. "Markoissa mitattuna puhutaan kaksinumeroisesta miljoonaluvusta. Enempää en uskalla arvioida", hän sanoo.
Riihi-säätiön omistamien 15 kiinteistöyhtiön 8,5 miljoonan euron suuruisten aravalainojen irtisanomiseen ja korkotuen maksamisen lakkaamiseen 20,3 miljoonan euron vuokratalolainoille johti Aran tekemä tarkastuskertomus, joka Ijäksen mukaan on tarkka ja näytöltään vahva. Sen tekemisessä on ollut mukana Aran omien virkamiesten, joista yksi on KHT -tilintarkastaja, lisäksi niinikään KHT -tutkinnon suorittanut tilintarkastaja ulkopuolisesta tilintarkastustoimistosta.
"Täytyy myöntää, että Ara ei tiennyt kaikkia Riihi-säätiön taustoja, kun se nimettiin yleishyödylliseksi. Poliittisilta tekijöiltä olemme halunneet virastossa sulkea silmämme, emme ainakaan halua niitä korostaa. Viranomaistoiminnassa on kuitenkin havaittu, että Riihi-säätiössä toimineilla on paljon ystäviä, kummisetiä ja -tätejä eri puolella Suomea."
"Prosessi on kestänyt kauan, kun olemme halunneet selvittää asioita mahdollisimman tarkoin, ja varata säätiölle riittävästi aikaa omien selvitysten antamiseen sekä korjaustoimenpiteisiin. Ne eivät ole olleet riittäviä. Viimeksi saimme kymmensivuisen vastineen, mutta siinä puututtiin vain juridisiin menettelytapakohtiin. Emme saaneet vastausta yhteenkään materiaaliseen kysymykseen", selvittää Teuvo Ijäs.
Lopullinen tarkastuskertomus vahvistaa Ijäksen mukaan aiemmat väärinkäytösepäilyt. "Epätyydyttävää on ollut lainaustoiminta, jossa kiinteistöyhtiöille on otettu tarpeettomia korollisia lainoja ja niitä on lainattu Riihi-säätiölle tai muille yhteisöille korotta. Lainoja ei ole käytetty myönnettyyn tarkoitukseen. Erityisen kiusallista on ollut monella tapaa toteutettu lähipiirien suosiminen. Rakennuttamismenettelyssä on ollut ongelmia aika paljon. Myös omakustannusperiaatteessa ja asukasvalinnoissa on ollut huomautettavaa. Säätiölle on peritty kiinteistöyhtiöiltä sellaisia menoja, jotka eivät asukkaitten maksettaviksi kuulu."
Riihi-säätiön toimitusjohtaja Toivo J. Kannisen mukaan Aran esittämät väitteet ovat perättömiä. Hän nimeää sen toiminnan huonoksi hallinnoksi. "Ikävintä on se, että Aralla ei tunnu olevan halua keskustella asioista. Pitänee maksaa lainat pois. Onneksi aikaa on puoli vuotta."
Yhtiöt tutkassa
Ylijohtaja Teuvo Ijäs korostaa, että kiinteistöyhtiöiden noin 750 asunnon vajaat 2 000 asukasta eivät jää tuuliajolle. Kiinteistöyhtiöt ovat yhä Aran kontrollissa.
"Kiinteistöyhtiöt ovat edelleen aravataloja. Ne eivät häivy Aran tutkasta. Niitä koskee yhä samat käyttö- ja luovutusrajoitukset. Vaikka aravalainojen tilalle tulisi pankkilainoja, vuokrien tulee määräytyä jatkossakin alkuperäisten aravalainojen kustannusten mukaisesti. Irtisanomisella ei ole mitään vaikutusta vuokrasuhteeseen eikä -tasoon. Korkotukilainoissa valtion täytetukitakaus jää voimaan, vaikka korkotuen maksatus lakkaa", toteaa Ijäs.
Lain mukaan Aran liekassa on myös ne kiinteistöyhtiöt, jotka viime vuonna maksoivat noin 600 miljoonaa euroja aravalainoja takaisin, koska pankeista sai tuntuvasti alhaisemmalla korolla lainoja. "Ara voi vapauttaa anomuksesta jäljelle jäävistä rajoituksista. Linja on ollut se, että siellä missä on kova kysyntä aravavuokra-asunnoista, ei kiinteistöyhtiöitä ole vapautettu. Haluamme turvata vuokra-asuntojen tarjonnan."
"Jos vapauttaisimme Oulun keskustasta vuokratalon rajoituksista, siitä saisi vapailla markkinoilla useita satoja euroja neliöltä extraa. Sitä keinottelua me emme salli", painottaa Ijäs.
Valvojalta kysely
Ara on toimittanut päätöksen ja lopullisen tarkastuskertomuksen tiedoksi keskusrikospoliisin Oulun yksikölle, Oulun ja Kainuun verovirastolle sekä patentti- ja rekisterihallitukselle.
Asiassa epäillään vuosien 1996-2001 aikana tapahtuneen useita vakavia talousrikoksia, muun muassa törkeitä petoksia, avustuspetoksia, veropetoksia ja kirjanpitorikoksia. Tutkinnan etenemistä on vaikeuttanut se, että kiinteistöyhtiöissä on Riihi-säätiön nimeämät hallitukset.
Säätiöitä valvova patentti- ja rekisterihallitus on lähettänyt asiassa Riihi-säätiölle kirjeen, jossa pyydetään selvitystä siihen, kuinka säätiö aikoo toimia, jos lainat irtisanotaan. Vastausaika päättyy ylijohtaja Olli Koikkalaisen mukaan ensi viikon perjantaina.
"Muuten tukeudumme poliisin tutkimuksiin. Jos säätiön nimissä on tehty väärinkäytöksiä, sieltä puolelta haetaan myös vastuuta. Jos vastaukset eivät tyydytä, katsomme, onko meillä eväitä asettaa selvitysmies tai hakea säätiön lakkauttamista ja sen haltuun ottamista", sanoo Koikkalainen.