Kunnat rikkovat valitettavan yleisesti oppilashuoltolakia. Kaikki koulut ja kunnat eivät edelleenkään tarjoa oppilailleen oppilashuoltolain edellyttämiä kuraattori- ja psykologipalveluita.
Tarve ja paine lisätä koulupsykologien määrää kasvoi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien 2007 ja 2008 jälkeen, jolloin ongelmaan herättiin karulla tavalla.
Koulusurmat järisyttivät pahasti suomalaista yhteiskuntaa ja käsitystä kouluista turvallisina paikkoina. Kriisitunnelmissa luvattiin tuolloin, että koulupsykologien määrää lisätään järjestelmällisesti, jotta vastaavilta tapahtumilta vältyttäisiin jatkossa.
Kouluissa tarkennettiin myös turvallisuusohjeita niin, ettei sisälle voi enää saapastella kuka tahansa.
Psykologien määrää lisättiinkin kouluissa 2010-luvulla. Peruskouluissa ja lukioissa psykologien määrä on kasvanut, mutta ammattioppilaitoksissa jopa vähentynyt.
Lukioissa kolmessa neljästä on psykologipalvelut saatavilla, mutta ammattioppilaitoksissa alle puolessa. Lisäksi koulujen psykologipalvelujen tarjonnassa on alueellisia eroja. Ongelmat kärjistyvät syrjäseuduilla, joilla palvelut heikkenevät monilta muiltakin osin.
Kaksi vuotta sitten säädetty laki oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista on jäänyt turhan löysäksi. Ongelma on se, että lain rikkomisesta ei seuraa sanktioita. Laissa mainitaan, että palveluja on tarjottava, mutta ei esitetä määrällisiä tavoitteita.
Psykologit ovat kaiken lisäksi ammattikunta, jonka työllisyystilanne on hyvä. Jos koulupsykologin vastuulla on suosituksia paljon suuremmat oppilasmäärät, on pelkona, että oppilaitoksista lähtee pois ammattitaitoista väkeä.
Psykologien koulutuspaikkojen määrää pitäisikin ryhtyä lisäämään, jotta kova kysyntä helpottuisi.
Poliisin tekemä ennaltaehkäisevä työ on oppilashuollon rinnalla kiistatta tekijä, jolla on suuri merkitys koulusurmien ehkäisemisessä. Tästä esimerkkinä parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa alkanut oikeudenkäynti, jossa on luettu syytteet kolmelle epäillylle erittäin laajamittaisen koulusurman valmisteluista.
Suomessa paljastuu vuosittain useita kymmeniä koulu-uhkauksia. Niistä noin viittä voi luonnehtia vakavaksi. Muutama tapaus vuodessa osoittautuu lisäksi niin vakavaksi, että ne etenevät uhkausten tasolta valmisteleviin toimenpiteisiin.
Poliisin harjoittaman aktiivisen nettiseurannan ohella tapaukset tulevat poliisin tietoon tekijän lähipiiristä. Uhkausten takaa paljastuu usein mielenterveysongelmia, vaikeuksia elämäntilanteessa ja elämänhallinnassa yleisesti.
Poliisin havaintojen mukaan taustalla on usein heikkoa koulumenestystä, kiusaamista ja syrjintää.
Koulukiusaaminen onkin asia, joka voi purkautua jossain vaiheessa järkkyneen mielen tekoina. On tärkeää, että koulukiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti ja sen kitkemistä jatketaan kouluissa ja kodeissa määrätietoisesti.
Siksi ennaltaehkäiseviä toimia ei saa unohtaa edes säästökuurien varjolla.