Piippola Juha Väätäinen ei malta istua alas.
Hän seisoo puolitoista tuntia Kairanmaa-talon tuvan lattialla ja elehtii käsillään kuin espanjalainen härkätaistelija.
Väätäinen on tohkeissaan, sillä Piippola nousee maailmankartalle kuten Suomi nousi hänen EM-kultansa johdosta vuonna 1971. Väätäinen vilkuili kymppitonnin voittojuoksussa jatkuvasti taakseen - nyt hän katsoo eteenpäin ja lähtee miltei lentoon.
Piippola siis nousee, jos se tästä vaarista on kiinni. Väätäinen levittää yli sata vuotta vanhan tuvan tummalle puupöydälle arkkitehdin tuoreet suunnitelmat. Ne kertovat Suomen keskipisteen puutarhakylästä.
Havainnekuvassa on kylän 30 palstaa ynnä muuta tilpehööriä. Puolet palstoista on myyty. Kokonaiskuva on Väätäisen päässä - ja myös paperilla - hitusen suurempi:
150-200 palstaa ja asumusta, golf- ja frisbeegolfkenttä, leikki- ja monitoimitilat, kokous- ja seurustelutalo, ulkoilmakeilaamo, julkinen savustamo, kalastusaltaita, eläintalleja ja lampoloita, uimala, kotiruokala, elintarvikemyymälä ja polttoaineasema.
Muun muassa.
Takaisinmaksun aika
Puutarhakylää ympäröi ajatuksissa vaikka ja mitä. Noin 30 hehtaarin alue sisältää myös patsaspuiston, graffititaideaukion, eroottisen taiteen keskuksen, jokikalastuskeitaan...
Hetkeä myöhemmin Juha Väätäinen marssii ruohikkoisella mökkitiellä, jota ympäröivät sänkipellot, polttaraispuskat ja koivuiset pajukot. Tulevan puutarhakylä rajoittuu idylliseen, kalarikkaaseen Lamujokeen. "Näen sen valmiina."
Väätäisen käsi piirtää ilmaa joka suuntaan: "Tuolla klubitalo, tuohon uimaranta, tuossa menee kylän raja."
Suuruudenhulluutta vai mitä? "Olen harvoja realisteja. Tämä on pikku juttu siihen verrattuna, mitä suuruudenhullut tekevät. Katso Leviä esimerkiksi", hän kuittaa.
Piippola on sen sijaan mitättömyys keskellä Suomea, jos rumasti sanoo.
Ei ikinä kiikkutuoliin
Entisestä 5 000 asukkaan kunnasta on tullut - Juha Väätäisen sanoin - almuilla eläjien asujaimistoa. Piippolassa elää 1 255 asukasta.
Tähän on tulossa muutos. "Piippola on nukkunut 50 vuotta. Olen saanut täältä hyvät eväät. Alue on antanut tuotekehitysaivoni minulle. Tämä on takaisinmaksuni sille."
Puutarhakylän kaavaa käsitellään Piippolan kunnanvaltuustossa ensi kuussa.
400-neliöinen Kairanmaa-talo ja samalla Väätäisen taidenäyttely sijaitsee E4-tien varrella, pienessä Leskelän kylässä, josta novellisti Pentti Haanpää ponkaisi kuuluisuuteen.
E4:n alta luikertelee Lamujoki, joka alkaa Iso-Lamujärvestä ja päättyy Uljuan tekojärven alla Siikajokeen. Juuri E4:n sillan alla Lamujoessa törröttää pajunoksa, joka painuu välillä virtaavan veden matkaan, mutta ponnahtaa aina terhakkaasti takaisin - kuin kohtaloaan uhmaten.
Myös Juha Väätäinen on tarvittaessa kahlannut tarmokkaasti vastavirtaan. Elämän koskenlaskussa vastaan on tullut karuja kivikkoja viinankiroista lähtien.
Mies on silti täynnä ideoita ja tarmoa. Kiikkutuoliin häntä ei saa ikinä. "Elämä kutsuu. Siihen pitää vastata."
"Elämän voittajalla on kyky tarkastella itseään avoimesti. Hautausmaat ovat täynnä empineitä lahjakkuuksia. Ihmisillä on tapana tyytyä vajaaseen elämään", mies toteaa.
Saarnamies osaa paasata. Väätäiseltä löytyy vastaus - niin, lähes kaikkeen. "Olen tällainen hieman suulas mies."
Juha Väätäinen valittiin Piippolan vaariksi vuonna 1972. Piippolan vaari on joulupukin virkaveli.
