Eurovaluuttaan siirtyminen on pudottanut Suomessa tavattujen väärennettyjen setelien määrää. Huhtikuun loppuun mennessä Suomesta oli löytynyt alle 30 euroseteliväärennöstä.
"Nekin oli kaikki tehty halvoilla väritulostimilla, eikä taso ollut kovin korkea. Monet paljastuivat jo ensimmäisellä käyttökerralla", kertoo maksuvälineasiantuntija Paavo Perttu Suomen Pankista. Hän puhui poliisin ja vakuutusalan seminaarissa Turussa tiistaina.
Pertun mukaan väärennösten vähyyteen on kaksi perussyytä: eurosetelien korkea turvataso ja sekä kansalaisten että ammattimaisesti rahaa käyttävien hyvät tiedot eurorahasta. Tieto kohentui rutkasti viime syksynä toteutettujen massiivisten lanseerauskampanjoiden ansiosta.
Suomessa tilanne on Pertun mukaan tältäkin osin hyvä. Hän arvioi, että jopa 100 000-200 000 suomalaista on käynyt läpi euron aitouskoulutuksen. Muun muassa kaupan ala on kouluttanut työntekijöitään tarmokkaasti eurotietouteen.
"Myös apulaitteiden käyttö on lisääntynyt euron takia. Yrityksiin on hankittu erityisesti vesileimat paljastavia UV-valoja."
Blanko-passeja
matkasi Eurooppaan
Väärennettyjä henkilöasiakirjoja sen sijaan tavataan yhä useammin, valaisi keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Kimmo Himberg. Lisäksi väärennettyjen passien ja muiden asiakirjojen laatu on viime vuosina parantunut merkittävästi.
"Osin tämä johtuu siitäkin, että aitojen laatu on parantunut. Olennaista on kuitenkin, että jokamiehen saatavilla olevan tekniikan taso on kasvanut. Nykyinen tietotekniikka - skanneri, tietokone ja tulostin riittää - on hieno työkalu väärentäjälle."
Muun muassa Suomen ajokortista löytyy Himbergin mukaan hyviä, väritulostimella tuotettuja väärennöksiä.
Viime vuonna rikosteknisessä laboratoriossa tutkittiin 696 epäiltyä henkilöasiakirjaväärennöstä. Passien osuus oli 385, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti. Tämä johtuu kahdesta tapauksesta, joissa Suomen kautta yritettiin kuljettaa muualle Eurooppaan blankoja eli tyhjiä Belgian, Ranskan, Italian ja Portugalin passien lomakeväärennöksiä.
Tätä nykyä henkilöasiakirjojen pätevyys varmistetaan käytännössä valokuvan ja joskus allekirjoituksen avulla. Himberg ennustaa, että tulevaisuudessa niin sanotut biometriset keinot valtaavat alaa.
Biometrisiä turvatekijöitä voivat olla vaikkapa koodattu sormenjälki, kasvotunnistus tai muut koodatut tunnisteet, jotka otetaan esimerkiksi iriksestä tai silmänpohjan verisuonistosta.
"Myös mikrosirut ovat huomattavasti valokuvaa tai allekirjoitusta vaikeampia väärentää", Himberg totesi.