Koulun johtamiseen liittyvän lainsäädännön muutokset 2000-luvun alussa kasvattivat rehtoreiden roolia koulun johdossa. Monessa yksikössä muutokseen ollaan tyytyväisiä, mutta laajemmin tarkasteltuna muuttunut rooli voi olla koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta riski.
Oulussa koulujen toimintaa ohjataan kunnallisella opetussuunnitelmalla ja taloudella. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä sivistys- ja kulttuuripalveluille esitettiin 4–5 miljoonan euron säästöjä.
Toimialan kokonaisbudjetista kaksi prosenttia ei kuulosta paljolta, mutta rahoitus on pysynyt jo vuosia samalla tasolla, kun samanaikaisesti oppilasmäärä on kasvanut vuosittain yhden koulun verran.
Kuluvan vuoden oppilasmäärän toteutunut kasvu oli 470 oppilasta ja ensi vuodelle ennustetaan 500 oppilaan kasvua. Miten taloustilanne vaikuttaa oululaisen koulutuksen laatuun sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin? Ovatko koulut nyt liikaa omillaan toimintansa laadun turvaamisessa?
Vuosituhannen vaihteessa toteutunut koululakiuudistus vähensi huomattavasti lakiin kirjoitettuja oppilaitosten rehtoreiden tehtäviä. Käytännössä rehtoreista tuli yksiköidensä todellisia johtajia. Työnkuva pirstoutui ja monimutkaistui.
Opetushallituksen julkaiseman tutkimuksen mukaan rehtorit kokevat nykyisin keskeisimmäksi tehtäväkseen pedagogisen johtamisen. Sen rinnalla rehtorit toivat esille henkilöstöhallinnosta, taloudesta, sidosryhmistä ja resursseista huolehtimisen.
Samanaikaisesti muuttuneen johtajuuden kanssa koulu elää jatkuvassa muutoksessa. Tämä korostaa rehtorin strategisen johtamisen merkitystä. Strategian ja jaetun vision olemassaolo luo henkilöstölle suuntaa ja turvallisuutta. Koulutuksen järjestäjä turvaa edelleen toiminnan peruselementit, mutta rehtorin rooli yksikön toiminnan kehittämisessä on merkittävä.
Rehtorinsa myötä osa kouluista on verkostoituneita ja hyödyntävät kehittämistoiminnassaan aktiivisesti ulkopuolisia muun muassa Opetushallituksen kehittämisavustuksia toisten koulujen odottaessa koulutuksen järjestäjän turvaavan osaamisen kehittämiseen ja laitehankintoihin tarvittavan rahoituksen.
Vaarana on koulujen jakautuminen kehittyviin ja seisahtuneisiin kouluihin paljolti sen mukaan, kuinka hyvin rehtori osaa hyödyntää muuttuneen roolinsa vapautta ja vastuuta. Siku-lautakunnan jäsenen silmin katsottuna tämä näkyy myös oululaisissa kouluissa. Tämä vakavoittaa miettimään kysymystä: ”Kuka huolehtii koulutuksen tasa-arvosta?”
Heikki Kontturi
KT, opettaja, opettajankouluttaja
sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen (vihr.), Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.