Väärän ku­nin­kaan mark­ki­nat

Ensi perjantaina se alkaa toistamiseen, rillumarein ja junttikulttuurin karnevaali Rovaniemen Wanhat Markkinat. Luvassa on pölypussien, muovirihkaman ja metrilakujen sijaan lappilaista käsityötä, burleskia, bingoa, mäkiautokisaa, humppaa, punkkia, vintageen pukeutumista. Siis kaikkea sitä, mikä on paikallista, ekologista ja "epäkaupallista" ajan hengen mukaisesti ja silti kaikkia trendianalyysejä vieroksuen.

Rovaniemen Wanhojen markkinoiden lankoja pitää käsissään lasitaiteilija ja galleristi Vele Varjo, joka on syntynyt Lapin keskussairaalassa 1965 ja on siten omien sanojensa mukaan "alkuperäinen aborginaali".
Rovaniemen Wanhojen markkinoiden lankoja pitää käsissään lasitaiteilija ja galleristi Vele Varjo, joka on syntynyt Lapin keskussairaalassa 1965 ja on siten omien sanojensa mukaan "alkuperäinen aborginaali".
Kuva: Iisakki Härmä

Ensi perjantaina se alkaa toistamiseen, rillumarein ja junttikulttuurin karnevaali Rovaniemen Wanhat Markkinat. Luvassa on pölypussien, muovirihkaman ja metrilakujen sijaan lappilaista käsityötä, burleskia, bingoa, mäkiautokisaa, humppaa, punkkia, vintageen pukeutumista. Siis kaikkea sitä, mikä on paikallista, ekologista ja "epäkaupallista" ajan hengen mukaisesti ja silti kaikkia trendianalyysejä vieroksuen.

Ja kuten väärän kuninkaan päivillä on tapana, edes tuona yhtenä viikonloppuna Rovaniemellä on lupa nauraa vallanpitäjien kustannuksella. Pilkka osuu kaupungin julkisuudessa muutenkin jo ryvettyneisiin poliitikkoihin ja virkamieseliittiin, ja samalla pyllistetään liikemiesten pompööseille rakennushankkeille -- ja jopa joulupukille.

Tapahtuman lankoja pitää käsissään lasitaiteilija ja galleristi Vele Varjo, joka on syntynyt Lapin keskussairaalassa 1965 ja on siten omien sanojensa mukaan "alkuperäinen aborginaali".

"Juntin" Varjosta tekee taasen se, että hän ei ole koskaan hakenut eikä aio hakea apurahaa. Se on tehnyt ensivaikutelmalta kiltin oloisesta partasuusta vapaan esittämään astetta rempseämpiä mielipiteitä kuin pitäjän kulttuurikermalta on totuttu kuulemaan.

Senkin metkut Varjo vihjaa oppineensa oltuaan aikanaan töissä kaupungin kulttuuritoimessa.

"Jonkun täytyy sanoa asiat ääneen, ja se on nyt minun hommani."

Varjon mielestä Rovaniemeä kehitettäessä ei oteta huomioon käsityöläisiä ja kivijalkatason putiikkeja sen paremmin kuin muitakaan pienyrittäjiä, kun ison rahan kauppahankkeille raivataan tilaa.

Pahin "epäjumalan temppeli" on joulupukin viralliseksi kauppakeskukseksi itseään kutsuva Revontuli, joka muutama vuosi sitten kaavoitettiin ja rakennettiin ydinkeskustaan sellaisella kiireellä, etteivät kaupunkilaiset ehtineet tajuta, mistä todella oli kyse. Varjo tietää useampien galleriassaan jututtamiensa rovaniemeläisten olevan huolissaan kaupungin ja koko Lapin identiteetistä.

"Tämä paikka tunnettiin 50-luvulle asti markkinoistaan. Sen jälkeen ollaan oltu ihan hukassa."

Järjestäjät eivät halua Wanhojen Markkinoiden sulautuvan osaksi koneistoa ja kesyyntyvän massaturismin kesäsesongin piristeeksi, vaikka viime vuonna käteinen loppui keskustan automaateista, kun käsityöt kävivät kaupaksi. Siksi tapahtuman nimikin on varmuuden vuoksi suojattu.

Varjon ja markkinoiden toisen voimahahmon Kauton tiet ovat sittemmin erkaantuneet, ja siitä muuten puhelias Varjo haluaisi julkisuudessa olla hiljaa. Ystävysten välirikko johtui Varjon mukaan siitä, että Kautto olisi tinkinyt tapahtuman organisoinnissa talkoovetoisuudesta.

"Kukaan ei saa tästä hommasta rahaa, ja kaikki tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen", Varjo hymähtää.

Viime vuonna Wanhat markkinat lahjoitti 2?000 euroa Lapin sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian hyväksi. Tänä vuonna kohteina ovat Lapin keskussairaalan päihdeäitiyspoliklinikka ja Lapin ensi- ja turvakoti.

Varjolle henkilökohtainen heräte suoraan toimintaan oli Kauhajoella 2008 toistuneet kouluampumiset.

"Oli pakko tehdä jotain ja taistella yleistä apatiaa vastaan", koko kesän markkinoita yhdessä avovaimonsa Päivi Rannan ja parinkymmenen muun talkoolaisen kanssa kyhännyt mies kertoo.

Ilmoita asiavirheestä