Yleinen vaaramerkki on unohtunut suomalaisilta, sanoo Kestilän palon sammutustöitä johtanut Tapio Saastamoinen. Haapaveden palopäällikön mukaan tiistaina kello 10.30 soitettu merkki houkutteli ihmisiä ulos, kun heidän piti mennä sisälle.
"Sitä ei todellakaan muisteta enää", Saastamoinen harmittelee. "Ulos tultiin katsomaan, mikä siellä huutaa."
Kestilän tapaus sai Oulun läänin pelastusjohdonkin vakavaksi. Lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen mietti, johtuiko tietämättömyys siitä, että sireenin ääni on niin harvinainen.
Pelastusylitarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen puolestaan epäilee, että ihmiset ovat luulleet hälytystä harjoitukseksi. "Sireenien kokeilut saattoivat sekoittaa ihmisiä tai uteliaisuus voitti", Lukkarinen pohtii.
Jos tuuli olisi tiistaina kääntynyt, Eko-Turbo Uusiorenkaan varaston palosta syntyneet vaaralliset myrkkykaasut olisivat puhaltaneet suoraan kuntakeskukseen. Aamulla syttynyt tuli tuhosi tiistaina kolmen kilometrin päässä Kestilästä rengasyrityksen tuotantolaitteet ja varaston.
Oulussa pitäisi kokeilla muitakin keinoja
Nouseva ja laskeva vaaramerkki onkin äärimmäisen harvinainen. Oulun, Kajaanin ja Jokilaaksojen hätäkeskuksissa ei keskiviikkona edes muistettu, milloin yleinen vaaramerkki olisi soinut edellisen kerran. Koko maassa merkki on annettu viimeksi Siilinjärvellä 21. kesäkuuta kaasuvaaran takia, kun Kemiran kaivoksella havaittiin vuotoa.
"Nyt oli tarkoitus suojata Kestilän keskustan asukkaat", palopäällikkö Tapio Saastamoinen perustelee ainutlaatuista ratkaisuaan. Sillä sattui vain olemaan päinvastainen seuraus kuin oli tarkoitus. Esimerkiksi kestiläläisen Tapio Keskitalon huoltoasemalla ihmiset tulivat heti ulos katsomaan, miksi hälytyssireenit soivat.
Tapio Saastamoinen muistuttaa, että toimintaohjeet löytyvät esimerkiksi puhelinluettelon alkusivuilta.
Oulun kokoisessa kaupungissa jouduttaisiin ottamaan käyttöön muut keinot vaaran sattuessa. "Esimerkiksi poliisi voisi kulkea ovelta ovelle tiedottamassa vaarasta, tai kiertävät ajoneuvot voisivat kuuluttaa", pelastustarkastaja Juha Vilkki pohtii.
Kymmenesosa saa valistusta joka vuosi
Sisäasianministeriö on antanut kunnille tavoitteeksi valistaa kymmenen prosenttia asukkaistaan joka vuosi hätätapausten varalta. Pelastusviranomaiset eivät nytkään keksi muuta keinoa kuin parantaa valistusta.
"Valistus ja tiedottaminen", on lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräisen lääke.
Tiedosta ei ole tosin viranomaisten mielestä ollut puute nytkään. "Joskus tulee erillisjakeluna tiedotteita, ja koululaisten valistuksen yhteydessä näistä kerrotaan", Esa-Pentti Lukkarinen sanoo.
Ainakin Kestilän kunnassa tiistaisesta vaaratilanteesta aiotaan ottaa oppia. "Kyllä valistus on varmasti meillä nyt paikallaan", kunnanjohtaja Raimo Tieva sanoo.
Hän epäilee tosin, että yleinen vaaramerkki olisi toiminut yhtä huonosti missä muussa kunnassa tahansa. Ketä tieto sitten lohduttaakin.