Viranomaisten täytyy puuttua siviilielämään epäkypsän vangin vapautumishaluun, toteaa Pohjois-Suomen aluevankilan johtaja Sauli Hautakangas. Hänellä itsellään ei sanojensa mukaan riittäisi kanttia vapauttaa siviilielämään vankia, joka ei esimerkiksi tälle tehdyn vaarallisuusselvityksen mukaan olisi valmis siihen.
"Jos kokonaisarviointi osoittaa, ettei vanki ole valmis, siihen pitää puuttua lainmukaisin menettelyin."
Henkirikoksista tuomittu oululaismies pääsi viime marraskuussa koevapauteen, vaikka hänelle tehdyn vaarallisuusselvityksen mukaan hän ei ollut valmis siviilielämään. Miehen epäillään syyllistyneen uusien henkirikosten yritykseen vapautumisensa jälkeen.
Sauli Hautakangas ei ollut myöhään tiistai-iltana perehtynyt kyseisen tapauksen asiakirjoihin, joten hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla sanoen, että koevapauteen haluavan vangin vaarallisuus arvioidaan aina.
Onko syytä epäillä jonkun tehneen virkavirheen, jos vanki pääsee vapauteen vaikka vaarallisuusselvityksessä todetaan, ettei hän ole valmis siviiliin?
"Pitää miettiä missä on syy, että näin on menetelty. Jos selvitys tehdään ja se on kiistaton, se täytyy ottaa huomioon ja sitä täytyy noudattaa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vastuu täytyy kantaa."
Vanki täytyy vapauttaa viimeistään silloin, kun hän on suorittanut koko rangaistuksensa loppuun. Vain itselleen ja muille vaaralliseksi todettu voidaan määrätä pakkohoitoon.
"Kyllähän meillä istuu esimerkiksi Jammu Siltavuori koko ajan mielisairaalassa", Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen valottaa.
Hänkään ei ota kantaa oululaismiehen tapaukseen, vaan kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla.
"Emme voi lähteä siitä, että henkilö pääsee vapaaksi, on vaarallinen, eikä kukaan vastaa siitä vaan odotetaan, että hän tekee jotain."
