Indonesiasta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulee vuoden 2004 tapaninpäivä ja tsunami. Kun yrittää ajatella maan kulttuuria, juolahtaa esiin näky hitaasti tanssivista naisista, joiden päät pyörivät kuin huuhkajalla notkean kaulan jatkona. Helsingissä vastaan tulee yllättäen maanalainen Indonesia: underground-musiikkia soittava Noxa.
Grindcorea mättävä Noxa oli esiintymässä Tuska-festivaalissa kesäkuun lopussa. Bändin rumpali, Robin Hutagaol, 35, myöntää vierailun olevan jo seitsemäs. Mikä aasialaismiehiä oikein Suomeen vetää, kallis ruoka ja petollinen kesäsää?
"Suomalainen ruoka on ihan hyvää ja erilainen ilmastokin mielenkiintoista. Parasta kuitenkin on täkäläinen ilmapiiri, niin festareilla kuin muutenkin", Hutagaol vakuuttaa. "Suomalaiset ovat todella ystävällisiä. Festareilla ihmiset antavat toistensa olla rauhassa, eikä täällä ole rasismia. Olemme olleet festareilla ympäri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa, Suomessa on paras fiilis."
Suomeen Noxa tuli ensimmäisen kerran 2002 tavattuaan Bangkokissa suomalaisen virkaveljensä Rotten Soundin. Nämä junailivat jakartalaisbändin Tuskaan.
Tuskan ja yhden Tampereen keikan lisäksi Noxa on tällä vierailullaan promonnut Suomessa yhtyeen toista albumia Grind Viruses, joka juuri ilmestyi kauppoihin meilläkin. Tuskassa levyä myytiin jo kuulemma satoja kappaleita. Noxa ehti pariviikkoisen vierailun aikana myös levyttää tulevalle levylleen seitsemän biisiä.
Indonesiassa metallimusiikki ja etenkin sen rankemmat muodot ovat todellista extremeä.
"Tällä musiikilla ei siellä elä", Hutagaol toteaa, siitäkin huolimatta, että Noxa on maassa suosittu.
Tulosnäkymät osattiin ottaa huomioon jo bändiä kasattaessa: Kaikki jäsenet ovat opiskelleet samassa yliopistossa ja jokaisella on siviiliammatti omalla alallaan.
Taloustieteitä opiskelleen Hutagaolin yrityksen käyntikortti on hänen naamansa. Lävistysten tekemisen lisäksi hän myy musiikkiin ja bändeihin liittyviä tuotteita pääkaupungissa Jakartassa.
Bändin nimi löytyi Hutagaolin selaamasta lääketieteellisestä sanakirjasta:
"Jos nauttii jotakin huonoa, se ei ole hyväksi elimistölle."
Vaikka Noxan edustama grindcore asettuukin vähemmistökategoriaan Indonesian musiikkituotannossa, on yhtye itsessään kuin 234-miljoonaisen väestön pienoisnäyte. Jäsenet edustavat maan kaikkia valtauskontoja: rumpali Robin Hutagaol ja laulaja Tony Pangemanan ovat protestantteja, kitaristi Ade Himernio Adnis on muslimi ja basisti Nyoman Dipa Biomantara hindu.
Biisiensä lyriikassa Noxa kritisoi Indonesian ongelmia: köyhyys, rasismi, eriarvoisuus. Omalla kokoonpanollaan bändi on osoittanut, että eri taustoista tulevat ihmiset voivat sorvata komppinsa kohdilleen, jos niin haluavat.
Myös tsunamikatastrofi hyökyi bändin biiseihin. Vaikka kukaan jäsenistä ei menettänyt sukulaisiaan onnettomuudessa, on se heidän mielestään koko maan yhteinen tragedia. Robin Hutagaol on itse syntyjään Pohjois-Sumatran batakeja.
Suomalainen Rotten Sound nostaa volyymia länsimaisen ahneuden ja kulutushysterian ärsyttämänä, mutta Noxa leipoisi Suomea lempeämmin ottein.
"Siihen tulisi aineksia maan ilmapiiristä, siitä kuinka mukava maa ja sen maan kulttuuri on ja kuinka kontrolloitua kaikki täällä on", Hutagaol riimittelee. Kapulat heiluisivat ehkä rivakammin siinä kohdassa, jossa kerrotaan kylmästä ilmastosta.