Vaikka lintuinfluenssan ihmisiin tarttuva muoto tuli jo Euroopan reunoille, hysteriaan ei ole aihetta. Varautuminen on silti järkevää.
Jo hyvissä ajoin osattiin ennakoida, että lintuinfluenssan ihmisiin tarttuva muoto ilmaantuu ennen pitkää Eurooppaan. Euroopan reunalla Turkissa lintuja tappanut tauti on nyt todettu H5N1-viruksen aiheuttamaksi. Sama virus on ilmeisesti Romanian lintukuolemien takana. Se tarttuu myös ihmiseen, mutta ei kovin herkästi. Siksi aihetta hysteriaan ei ole, mutta silti on viisasta varautua nykyistä pahempaan tilanteeseen.
Hallituksen keskiviikkona hyväksymässä lisäbudjetissa olikin mukana 20 miljoonan euron lisämääräraha lintuinfluenssarokotteisiin. Jos rahaa tarvitaankin enemmän, sitä pitää löytyä. Huoltovarmuuskeskuksen varastossa on 1,3 miljoonaa annosta taudin seurauksia helpottavaa antiviraali-lääkettä. Määrä saisi olla suurempikin.
Aasiassa tiedetään olevan noin 120 taudin linnuista saanutta ihmistä. Heistä 65 on kuollut, joten sairaus on erittäin vaarallinen. Vain kerran H5N1 on levinnyt ihmisestä ihmiseen. Asiantuntijat ovat pitkälle yksimielisiä siitä, että ennen pitkää ilmaantuu mutaatio, joka tarttuu ihmisiin nykyistä herkemmin ja etenee myös ihmisestä ihmiseen. Silloin lähtee liikkeelle maailmanlaajuinen kulkutauti, pandemia.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti pandemiaksi kehittyvän lintuinfluenssan mahdollisista synkistä seurauksista. Jos varautuminen jää kehnoksi, tauti voi surmata jopa 150 miljoonaa ihmistä. Mittakaava konkretisoituu vertaamalla lukua vaikkapa suurta pelkoa aiheuttaneen sars-viruksen tuhoihin. Se on surmannut 700 ihmistä.
EU pyrkii osaltaan siihen, että mahdollisen äreän kulkutaudin leviäminen ja samalla tuhot unionin alueella jäävät suppeiksi. Euroopan influenssa-asiantuntijat pitivät perjantaina hätäkokouksen, jossa kartoitettiin muuttolintujen aiheuttamaa riskiä EU:lle. Siihen oli syytä, vaikka varoituksen sanoja on annettu jäsenmaille jo aiemmin. Suomessakin uhka suurenee ensi keväänä, kun muuttolinnut palaavat.
Huolestumista vähentää tieto, ettei yksikään turisti ole sairastunut lintuinfluenssaan edes Kaakkois-Aasiassa, missä riski tartuntaan on suurempi kuin vaikkapa Turkissa. Ehdoin tahdoin ei silti pidä asettua vaaralle alttiiksi. Lintujen sulkia ei pidä kerätä eikä tallustella niiden ulosteiden tahrimilla alueilla.
Asiantuntijoiden mukaan linnun lihaa voi huoletta syödä turistimatkalla, kunhan tarkistaa, että teurastaja ole sama henkilö kuin se, joka linnun ruuaksi valmistaa. Ohjeen noudattaminen on hankalaa. Monissa maissa linnut teurastetaan keittiön tuntumassa. Jos haluaa vähentää vaaran mahdollisimman pieneksi, riskialueelle suuntautuvalla turistimatkalla on syytä syödä jotakin muuta kuin lintua.
Aasian ja myös Turkin kanaloita ja lintutarhoja omin silmin tai kuvinakin nähnyt oivaltaa, että sellaisissa oloissa taudit leviävät väistämättä. Kanat, kalkkunat ja ankat ovat ahtaissa tiloissa, siipi siivessä. Toreille niitä kuljetetaan myyntiin elävinä, useita samaan säkkiin sullottuina.
Tautien varalle annettavan valistuksen ohella maailmalle olisi hyväksi levittää tietoa säällisestä eläinten hoidosta ja käsittelystä. Samalla hidastettaisiin monien eläintautien leviämistä. Joissakin kulttuureissa katsotaan, että tuotantoeläinten kohtelussa täytyy noudattaa vain taloudellista tarkoituksenmukaisuutta. Sielläkin olisi hyvä oppia, kuinka eläinten hyvinvointi vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin. Ehkäpä nyt menee kantapään kautta perille tieto, että myös eläintaudit voivat käydä ihmisille kalliiksi.