Kuusamon poliisi tutkii vuoden vaihteen jälkeen Rukalta löydetyn sadan euron setelin mahdollista väärennöstä. Epäilyttävältä näyttävä seteli poimittiin erään liikkeen tilityksen yhteydessä ja rahan aitoutta tutkitaan parhaillaan. Kuusamon seudulla ei ole aiemmin liikkunut väärennettyä rahaa.
Väärennettyjä 50 euron seteleitä on löydetty vuoden alussa myös Ivalossa, Kolarissa ja Rovaniemellä. Oulun läänissä on tavattu vuoden alussa myös väärennetty kahden euron kolikko.
"Marraskuun lopun ja tammikuun puolivälin aikana läänistä on löydetty väärennökseksi epäiltyä rahaa, joista neljä on tunnistettu oikeiksi. Joukossa oli 20, 50 ja 100 euron seteleitä sekä kahden euron kolikko", kertoo rikosylikonstaapeli Markku Kumpu Rovaniemen poliisista.
Kummun mukaan väärennösten kasautuminen vuoden vilkkaimpaan ostosaikaan ei ole yllätys. Toisaalta poliisi ei ole saanut selville väärennösten levittäjää.
Määrä kasvussa
"Vuonna 2004 väärennettyjä seteleitä löytyi Lapin läänistä 54 kappaletta ja Oulun läänin alueelta kaikkiaan 364 tapausta", kertoo keskusrikospoliisin (krp) rikosteknisen laboratorion tutkija Pirjo Miettinen.
Väärennösten määrässä oli koko euroalueella kahdeksan prosentin kasvu vuoteen 2003 verrattuna. Väärennöksiä löytyi kaikkiaan 594 000 kappaletta.
Suomen pankin mukaan liikkeessä olevasta setelistöstä löydettiin vuoden 2004 aikana 1 343 väärennettyä euroseteliä. Vuonna 2003 luku oli 1 189, väärennösten tekijät olivat lähinnä liettualaisia. Vuonna 2002 väärennöksiä löydettiin koko maasta yhteensä 150 kappaletta.
Eniten Suomessa tavattiin 100 euron ja toiseksi eniten 50 euron seteliväärennöksiä. Muualla Euroopassa väärennetään eniten 20 ja 50 euron seteleitä.
Suomen Pankin maksuvälineosaston osastopäällikkö Urpo Levo uskoo, ettei suomalaisilla ole ongelmia aidon eurosetelin tunnistamisessa väärennetystä:
"Jos näin olisi, niin uskon, että meihin olisi oltu asian tiimoilta yhteydessä."
Levon mukaan poikkeuksia kuitenkin on, sillä esimerkiksi pyykkikoneeseen joutuneet setelit saattavat kärsiä sen verran, että niiden tunnistaminen varmuudella oikeaksi voi olla vaikeaa.
"Suomelle on tyypillistä, että automaateista saadaan 20 ja 50 euron seteleitä ja vaihtorahoina taas ovat 5 ja 10 euron setelit. Suuria seteleitä on liikkeellä harvoin. Kun väärennettyjä suuria seteleitä on löytynyt, niiden poikkeavuuksista on tiedotettu hyvin", Levo huomauttaa.
Euroopan keskuspankki julkaisi 6. tammikuuta englanninkieliset ohjeet väärennösten havaitsemista ja euroseteleiden laatuun perustuvaa lajittelua varten. Ohjeistus on osoitettu lähinnä luottolaitoksille ja rahaa ammatissaan käsitteleville.
Ohjeet julkaistaan muilla EU:n kielillä helmikuussa. Ne korvaavat EKP:n neuvoston keväällä 2002 hyväksymät talletus- ja ottoautomaattien käyttöä koskevat ohjeet.
Uusien ohjeiden opettelulla ei ole kiire, sillä euroalueen kansalliset keskuspankit ottavat uudet ohjeet käyttöön viimeistään vuoteen 2006 mennessä.
Aitoustekijät selviä
Kansainvälisten poliisiviranomaisten kanssa yhteistyötä tekevä EKP painottaa, että euroseteleiden aitoustekijöitä on erittäin vaikea jäljitellä ja aitouden voi tarkistaa myös ilman laitteita tunnustelemalla seteliä, katsomalla sitä valoa vasten ja kallistelemalla sitä.
Eurokolikoissa taas on erittäin luotettavia koneella luettavia merkkejä. Väärentämistä vaikeuttavat myös 2 euron kolikon syrjässä oleva kirjoitus ja 10, 20 ja 50 sentin kolikkojen ainutlaatuinen metalliseos.