Nivala Kalajoen suurimman sivujoen Malisjoen alajuoksulla Nivalan kaupungin keskustassa odotetaan kevään tulvaa tyynin mielin. Joki on umpijäässä, kuten aina, mutta kohta vesi virtaa valtoimenaan. Tällä kertaa tulvan tuloon on varauduttu sahaamalla jäätä ja nostamalla jättimäisiä jäälohkareita kaivinkoneella rantapenkereelle.
"Muuten olisi mahdollisuus suureenkin tulvaan", pohdiskelee eläkkeellä oleva äidinkielen lehtori Eero Elovaara, joka on asunut omakotitalossa Malisjoen rannalla vuodesta 1965.
Vaikka tänä keväänä tuntuu siltä, että kaikki on tehty, luonnolla on kuitenkin oma luontonsa ja tulvan hoohetki saattaa kätkeä jymy-yllätyksen.
Tuoreessa muistissa on pitkäperjantai 2000. Tuolloin jäät nousivat voimalla ja vesi vyöryi ulos uomastaan lähennellen talojen kivijalkaa. Alajuoksulla sijaitsevaa terveyskeskusta oltiin evakuoimassa ja ranta-alueen asukkaita häädettiin pois kodeistaan yösydännä.
Mikäli tulvansuojelu olisi Eero Elovaarasta kiinni, hän rakentaisi betonimuurin jokirannan ja omakotitalojen väliin; samanlaisen kuin Kalajoen keskustan tuntumaan on tehty. Silläkin uhalla, että jokimaisema menetetään.
Asiaa monelta kantilta pähkäilleenä hän pitää "ränniä" ainoana varmana ratkaisuna tulvavaaraan. Maiseman näin rajua muokkausta eivät kaikki jokivarren asukkaat hyväksy, niinpä se saa odottaa.
Malisjoki tekee tulva-aikana alajuoksulle pari suurta jääpatoa: toisen sairaalan sillan yläpuolelle ja toisen sen alapuolelle Taidetalon kohdalle.
Vuoden 2000 suurtulvan jälkipyykkiä pestäessä kaupunki esitti muurin rakentamista joen toiselle puolelle, terveyskeskuksen suojaksi. Tätä Elovaara ei hyväksy, sillä se merkitsisi jäiden vyöryä vastapuolella sijaitsevien talojen pihoille, pahimmassa tapauksessa sisälle asuntoihin.
Tulvan tuloa seurataan Malisjoen alajuoksulla herkeämättä. Mikä on seuratessa, se kun on Eero Elovaaran sanoin "komia näky". Kun alapato laukeaa ja vesi rymistää ylähäältä kohti Pidisjärveä, Kalajokea ja merta, kevään voima on silmin nähtävissä ja korvin kuultavissa.