Pohjoisen maanteiden hirvikolariuhka kasvaa samaa vauhtia, kun kevät etenee. Hirvien kesälaidunvaellukset ovat alkamassa. Lisäksi tienvarsimaisemissa seikkailee emojen vieroittamia vasoja, joiden käyttäytymistä on mahdoton ennustaa.
Erityistä tarkkuutta vaaditaan Oulun läänin alueen autoilijoilta.
"Oulun läänissä hirvikolaririski on kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna", pohjustaa Tiehallinnon Oulun tiepiirin tieinsinööri Heino Heikkinen, joka pohtii liikenneturvallisuusasioita työkseen.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi syksyllä Suomen hirvikannan vahvuudeksi 95 000-105 000 yksilöä. Heikkisen mukaan hirviä on liikaa.
Esimerkiksi Kainuussa hirvikolarien määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun lopun vuosista.
"Kainuussa hirvikolari on jo yleisin liikenneonnettomuustyyppi. Tämä kertoo olennaisen ongelman vakavuudesta", Heikkinen sanoo.
Pohjoisen hirvitiheyksistä puhuminen on harhaanjohtavaa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun viimevuotisesta kolarikartasta löytyy pisteitä joka puolelta, vaikka eniten on puhuttu valtateiden 4 ja 8 kolarialttiudesta.
"Hirvikolari voi sattua missä vain. Onneksi kolari aiheuttaa ihmisen kuoleman vain harvoin", Heikkinen mainitsee.
Riista-aidat eivät ratkaise ongelmaa
Viime vuonna Tiehallinto kirjasi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 431 hirvikolaria. Luku on tyrmistyttävä.
"Vielä edellisen vuosikymmenen puolivälissä luku painui alle kahdensadan. Samaan pitäisi päästä", Heikkinen huomauttaa.
Lapissa hirvikolareita oli viime vuonna liki 140.
Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on tarjottu kattavaa riista-aitaverkostoa. Aitojen rakentamista jarruttavat taloudelliset realiteetit.
"Yhden aidatun tiekilometrin hinta nousee 25 000-30 000 euroon", Heikkinen taustoittaa.
Toisaalta kaikkien teiden aitaaminen on mahdotonta. Käytännössä aidoilla voidaan vain siirtää ongelma paikasta toiseen.
"Hirvikolaririski on suuri siellä, mihin aita päättyy", Heikkinen myöntää.
Ainoana todellisena ratkaisuvaihtoehtona Heikkinen näkee hirvikannan rajun leikkaamisen.
"Se on yksinkertaisin ja tehokkain keino. Nopeuksien rajoittamiseen emme halua ryhtyä."
Syksyllä
luvassa ennätysjahti
Tieliikenneonnettomuudet ovat vain yksi osa hirviongelmaa. Esimerkiksi Kalajokilaakson taimikoissa hirvet kalusivat viime vuonna ennätykselliset, noin miljoonan euron vahingot.
Oulun riistanhoitopiirin riistahoidonneuvoja Harri Hepo-oja tunnustaa tosiasiat.
"2000-luvulla hirvikanta on ollut liian vahva."
Toiveet hirvipolitiikan tiukentamisesta eivät ole kaikuneet kuuroille korville. Hirvikiväärit paukkuvat ensi syksynä useammin kuin koskaan aikaisemmin. Kaatolupahakemukset on toimitetta riistanhoitoyhdistyksille tämän viikon loppuun mennessä.
"Oulun riistanhoitopiirin alueella on luvassa ennätysjahti. Kaatolupia myönnettäneen noin 20 000, neljännes enemmän kuin aiemmin. Maakunnasta tihkuneiden tietojen mukaan metsästäjät ovat valmiita suururakkaan", Hepo-oja summaa.
Suururakka on oikea ilmaus. Koko maan hirvistä Oulun riistanhoitopiirissä kaadetaan jopa neljännes.
"Jos ja kun jahti onnistuu, näkyy se liikenneonnettomuuksien sekä metsätuhojen vähenemisenä", Hepo-oja uskoo.