Suomen autiotiloilla arvellaan olevan tuhansia hylättyjä kaivoja, jotka ovat lahonneine kansineen suoranaisia loukkuja niin eläimille kuin ihmisillekin. Monesti kasvillisuus on naamioinut kaivot, minkä vuoksi kulkijat eivät osaa niitä varoa.
Kaivoihin on menehtynyt hirviä ja peuroja pienemmistä eläimistä puhumattakaan.
Ihmisiäkin niihin on tipahdellut, jopa kohtalokkain seurauksin: Hattulan kunnan Lepaalla kolmivuotias tyttö hukkui viime joulukuussa kaivoon. Tapausta selvitellään Hämeenlinnan käräjäoikeudessa.
Hämeenlinnalainen Veikko Viitaniemikin oli sortua marjamatkallaan hylätyn kaivon pohjalle, mutta välttyi tapaturmalta hyvällä tuurilla.
Yhtä onnekas sen sijaan ei ollut se peura, jonka jäänteet marjamies kaivossa havaitsi.
Kuukausi sitten Viitaniemi päätti panna toimeksi, jotta autiotilojen surmanloukuista päästäisiin eroon.
Viitaniemi postitti ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille (rkp) aloitteen, jossa hän esittää, että kaivo-ongelmaan puututtaisiin valtiovallan äänellä. Aloite on edelleen käsiteltävänä ministeriössä. Aloitteessaan Viitaniemi muun muassa toteaa, että Suomen 300 000 metsästäjää olisivat tehokas joukko talkoilemaan vaaralliset kaivot turvallisiksi.
Metsästäjäin Keskusjärjestölle hän on saattanut viestinsä tiedoksi. Järjestö on ajatukselle myötämielinen ja riistanhoitopiireille sitä on jo esitetty sulateltavaksi.
Kyläyhdistykset
asialle
Lapin riistanhoitopiirin riistapäällikkö Teuvo Eskolan mielestä kaivonkannet turvallisiksi -hanke sopisi kylissä toimivien yhdistysten yhdessä toteutettavaksi ja myös metsästysseurat voisivat kantaa siinä kortensa kekoon.
Virallista esitystä Metsästäjäin Keskusjärjestö ei ole kuitenkaan piireille toistaiseksi tehnyt.
Apulaistoiminnanjohtaja Jari Pigg kertoo, että metsästäjät ovat jossakin määrin laitelleetkin maanomistajien kanssa ongelmakaivoja kuntoon.
"Enimmäkseen on tehty uusia kansia, mutta ratkaisut eivät ole pitkäaikaisia."
Piggin mukaan seurojen aktiivisuudelle on eräissä tapauksissa antanut aiheen se, että jonkin jäsenen koira on jahdin yhteydessä kadonnut horsmikon sisään jääneen kaivon reikään.
Omistaja
vastuussa
Maanomistajien itse kannattaisi olla kaivojensa kunnostamisessa aloitteellisia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja on nimittäin vastuussa siitä, että rakennukset ympäristöineen ovat turvallisia.
Ympäristölakimies Liisa Koski-Ahonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta tulkitsee lakia niin, että rakennettuun ympäristöön voidaan soveltaa kuuluviksi myös kaivot, koska ne sijaitsevat pihapiirissä.
Koski-Ahosen mukaan ongelmakohteiden hoitamiseksi maanomistajan on syytä olla ensimmäiseksi yhteydessä kunnan rakennusvalvontatoimistoon.