Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus aikoo kohentaa valtiontaloutta korottamalla rajusti rike-, päivä- ja yhteisösakkoja (Kaleva 4.2.). Uusilla tänä keväänä voimaan tulevilla korotuksilla on määrä kerätä 53–56 miljoonaa euroa lisää rahaa valtiolle.
Korotuksen jälkeen pienistä liikennerikkomuksista tuomittava rikesakko saattaa nousta jopa kor-keammaksi kuin näpistyksestä, lievästä pahoinpitelystä tai pahoinpitelystä määrättävä tulosidonnainen päiväsakko. Niinpä ei ole ihme, että Poliisihallitus ja useat muut lakiesityksestä lausuntoja antaneet asiantuntijatahot ovat arvostelleet ehdotettuja toimia kovin sanoin.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) paimentamassa oikeusministeriössä laaditun ja hallituksen siunaaman lakiesityksen mukaan päiväsakot nousevat kaksinkertaisiksi, yhteisösakot kolminkertaisiksi. Rikesakkoihin on tulossa 25 prosentin korotus.
Nousun jälkeen rikesakot ovat 2,5 kertaa niin suuret kuin viime kesänä. Niitä korotettiin viimeksi syyskuun alussa. Poliisihallitus pitää korotuksia kohtuuttomina.
Sakkojen korotus rokottaisi etenkin teillä liikkujia. Yli kaksi kolmasosaa kaikista päiväsakkorangaistuksista ja lähes sata prosenttia rikesakoista määrätään liikennerikkomuksista.
Muutosta sakkoihin ei perustella sillä, että liikennekuri olisi höltynyt ja että rangaistuksia täytyisi sen vuoksi koventaa, vaan tarpeella saada lisää rahaa valtiolle. Ne ovat osa hallituksen päättämää julkisen talouden sopeuttamisohjelmaa.
Liikennekäyttäytymisessä tapahtuneiden muutosten perusteella tiellä liikkujia pitäisi mieluummin palkita kuin rankaista. Liikennekurin arvioidaan jopa parantuneen, mikä näkyy muun muassa siinä, että sakkojen määrä syksyn korotusten jälkeen on pudonnut ja valtion tulot jääneet odotettua pienemmiksi.
Mielenkiintoista on nähdä, mitä hallitus tekee, jos myönteinen kehitys liikenteessä jatkuu. Korotetaanko maksuja kohta uudelleen vain sen vuoksi, että asetettuihin taloustavoitteisiin päästäisiin? Tämä on kestämätöntä politiikkaa.
Kuten lakiesityksestä lausuntoja antaneet asiantuntijat totesivat, rikoksilla rahastaminen sopii huonosti yksiin oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Nyt valittu linja johtaa siihen, että ylinopeussakoista tulee selvästi liian korkeita verrattuna monista muista rikoksista langettaviin rangaistuksiin.
Rangaistusten pitää olla yhteismitallisia tekojen kanssa ja niiden tavoitteena tulisi olla rikosten ennalta ehkäisy. Nyt tästä periaatteesta ollaan lipeämässä.
Rangaistusten kokeminen epäoikeudenmukaisiksi ja liian koviksi johtaa herkästi vain kielteiseen suhtautumiseen järjestystä valvovia poliiseja kohtaan ja omalta osaltaan heikentää kansalaisten lainkuuliaisuutta.
Ei ole epäilystäkään, että valtion taloutta tulee kohentaa tuloja lisäämällä, mutta sitä ei saa tehdä keinolla millä hyvänsä eikä ainakaan kansalaisten oikeudentunnon kustannuksella. Siitä ei hyvä seuraa.
Pääkirjoitus