Lintuinfluenssasta on ainakin toistaiseksi suomalaisille vähän vaaraa, mutta varotoimet kannattaa muistaa. Luonnossa kuolleiden lintujen käsittelyssä pitää olla erityisen varovainen.
Lintuinfluenssan ihmiselle vaarallinen virus H5N1 tulee Suomeen aivan varmasti kevään muuttolintujen mukana. Erityisen varma tuoja on kyhmyjoutsen. Lajin Suomessa pesivä kanta talvehtii Saksan ja Tanskan edustalla Pohjan- ja Itämeren rannikolla. Siellä on jo tavattu lintuinfluenssaan kuolleita joutsenia.
Myös monet muut vesilinnut ovat todennäköisiä viruksen kantajia. Mitään luonnossa itsekseen kuollutta lintua ei ensi keväänä ja kesänä kannata käsitellä huolettomin mielin. Yleensäkin kuolleen eläimen käsittely on epäviisasta.
Kovin monet eivät sellaiseen ole aiemminkaan ryhtyneet, mutta lemmikkien on ehkä annettu kuollutta eläintä nuuskaista. Enää ei kannata sallia sitäkään puhumattakaan, että annettaisiin koiran riepotella kuollutta lintua. Viranomaisten mukaan ilmoitus on syytä tehdä tehdä vasta sitten, jos havaitsee useita kuolleita lintuja samalla alueella.
Onneksi ainakaan nykyisellään H5N1 ei tartu ihmiseen kovin herkästi. Suureen pelkoon ei ole aihetta. Luonnossa voi edelleen kuljeskella ja nauttia myös lintujen laulusta. Käsien pesu on monille rutiinia ulkona liikkumisen jälkeen. Tästä pitäen kaikkien on aihetta tehdä niin.
Kansanterveyslaitos on valistanut kiitettävästi suomalaisia lintuinfluenssasta. Se kehottaa ihmisiä seuraamaan tarkkaan muun muassa sanomalehtiä. Näin pysyy hyvin ajan tasalla viruksen esiintymisestä. Myös kansanterveyslaitoksen kotisivuilla netissä kerrotaan tilanteesta. Ohjetta kannattaa noudattaa. Vaikka vaara taudin muuttumisesta nykyistä herkemmin ihmiseen tarttuvaksi on pieni, tartuttuaan tauti on erittäin vaarallinen.
Lääkevarasto lintuinfluenssan maailmanlaajuisen epidemian, pandemian, varalle on Suomessa kohtuullisen hyvä. Parhaiten tautiin tepsiväksi todettua Tamiflu-lääkettä on 1,3 miljoonaa kuuria huoltovarmuuskeskuksen varastossa. Myös sen oheen hankittavaksi harkitut pari lääkevaihtoehtoa on syytä ostaa Suomeen. Varautuminen on myöhäistä, jos jotakin ikävää sattuu.
Pandemia puhkeaa, jos virus muuntuu ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi. Viruksen aiheuttamaa kulkutautia voi ehkäistä joko mallirokotteella, jota on jo valmistettu lähinnä nyt tunnettua viruskantaa vastaan.
Varsinaisen täsmärokotteen valmistus voi alkaa, jos pandemia puhkeaa. Silloin tiedetään tarkkaan, mihin rokotteen pitää antaa vastustuskyky. Suomeen on varattu sekä malli- että täsmärokotetta. Hollantilainen valmistaja on sitoutunut toimittamaan tänne 5,5, miljoonaa täsmärokotetta. Jokaille on luvassa oma annos, jos tarvetta tulee. Niin pitääkin.
Siipikarjatiloilla uhka on tällä hetkellä todellisin. Lintuinfluenssan tarttuminen yhteenkin eläimeen johtaisi koko tarhaparven lopettamiseen ja tiukkoihin lisätoimiin tartunnan pysäyttämiseksi. Siipikarjaa täytyy pitää sisätiloissa maaliskuun alun jälkeen. Joissakin tapauksissa, vaikkapa strutsitiloilla, se on mahdotonta. Sielläkin eläimet on suojattava niin, että ne eivät joudu kosketuksiin villien lintujen kanssa. Hankaluuksia siitä aiheutuu. Mutta paljon suurempia ikävyyksiä olisi tiedossa, jos virus iskisi tarhalintuihin.
EU:ssa ja muuallakin karsastetaan toistaiseksi tarhalintujen rokotusta. Kasvattajat arvioivat, että rokotettujen lintujen liha kävisi nihkeästi kaupaksi. Tilanne voi muuttua, jos tauti leviää nykyistä paljon laajemmalle. Myös lintujen rokotuksiin on varauduttava.
Myös Puolassa eläinlääkintäviranomaiset ovat joutuneet poimimaan muutaman kuolleen joutsenen Itämeren rannalta tutkimuksiin vietäväksi.