Helsinki Veroasiat ovat olleet syksystä lähtien hyvin esillä. Mutta aivan viime aikoina verokeskustelua on yritetty häivyttää, hälyttää Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen eduskuntavaalien alla. Pelkät inflaatiotarkistukset kääntäisivät ansiotuloverotuksen lähivuosina uuteen nousuun.
Veronmaksajien mukaan pelkkiin inflaatiotarkistuksiin turvauduttaessa keskituloisen ostovoimasta katoaisi lähivuosina melkein puolet siitä 9,4 prosentin kasvusta, jonka hän on voittanut kukkaroonsa kuluvan vaalikauden aikana.
Paavo Lipposen kahden hallituksen aikana on ansiotulojen verotusta kevennetty noin viidellä prosentilla kaikissa asteikkoluokissa. Linjauksissa on hyödynnetty osaltaan tulopoliittisia sopimuksia: "Lopputulos on ollut hyvin tasapuolista, erittäin onnistunutta veropolitiikkaa", Teemu Lehtinen kiittää kokonaisuutta ja patistaa jatkamaan määrätietoisia, maltillisia, asteittaisia kevennyksiä.
Ylimalkaisia
vero-ohjelmia
Mutta jos toisella kädellä onkin annettu niin toisella on otettu. Esimerkiksi tulorajoja ei ole tarkistettu, mikä kiristää verotusta.
"Taantuma voi olla ovella, silloin on väärä aika lopettaa keventäminen", Lehtinen huomauttaa ja ihmettelee sitä, eikö Esko Ahon lamahallituksen aikaisesta negatiivisesta kierteestä ole opittu mitään.
Tuolloin verotusta kiristettiin, työttömyys nousi ja valtion velka sen kun paisui.
"Veropoliittinen keskustelu on tärkeää, sillä niin moni asia on verotuksessa auki", Teemu Lehtinen painottaa. Niin ansiotuloverotuksen, pääomatuloverotuksen kuin yritysverotuksenkin asiat ovat hänestä jatkoa ajatellen "aidosti epäselviä".
Valtiontalous ei nyt ole lähelläkään kriisiä. Silti vihreät ja vasemmistoliitto viittaavat veronalennuksille kintaalla. Ja suurten puolueidenkin verotusta koskevat lupaukset jäävät sanalla sanoen epämääräisiksi.
Suurten taholla niukin on verojen osalta sosialidemokraattien vaalisanoma, joka lupaa lyhytsanaisesti vain tukea ostovoimalle: "Siitä ei jää evästä neljälle vuodelle", veronalaisten suojelija huolehtii.
Kaksi vaalikautta on ajettu määrätietoisesti veronkevennyksiä, mikä on parantanut työllisten ostovoimaa. "Tähänastinen veropolitiikka on ollut ansiokasta, mutta nyt ajetaan sammutetuin lyhdyin eteenpäin", Lehtinen suorastaan kiihtyy sosiaalidemokraateille.
Porvareilla suunta on hieman selkeämpi, ainakin miljoonatasolla: Keskusta lupailee 500-700 miljoonan euron kevennyksiä, jotka painottuisivat lähinnä pienituloisiin. Kokoomus taas keventäisi ansiotuloverotusta indeksitarkistuksineen jopa kahdella miljardilla.
Tukea
työnantajille
Veronmaksajain etumiestäkään ei tosin noin vain houkutella alennuseksperimentteihin. Itse asiassa hän kehuu estoitta Suomen nykyistä yksinkertaistettua, tasapäistävää, neutraalia, poistomahdollisuuksista putsattua järjestelmää, joka panee joka sentin verolle lähes korottomia käyttelytilejä myöten.
Pääomatuloissa riittäisi verotuksen laskeminen 27 prosenttiin. Mutta optioiden kaksinkertaista verotusta lobbaaja vastustaa. Se purkaisi yritysten taseita. Jo uudistuksen uhka on aiheuttanut yrityksissä tuulahduksen verosuunnittelusta - tarkemmin sanoen veronkierrosta - mistä oli jo päästy vuosikymmenen ajaksi: "On valtavan valitettavaa, että spekulaatioilla aiheutetaan suhtautumistavan muutosta."
Sen sijaan Lehtinen olisi halukas kokeilemaan niin sanottua Holm-Vihriälä -mallia. Sillä tarkoitetaan edullisempia työnantajamaksuja matalapalkkaisille aloille. Alennuksen pitäisi olla tuntuva, joskin ensin sitä varmuuden vuoksi pitäisi kokeilla alueellisesti rajoitettuna.
Etenkin keskusta puoltaa kyseistä työllistämismallia voimakkaasti, mutta myös kokoomus on valmis korvauksiin.
Arvonlisäveroakaan Lehtinen ei rukkaisi alaspäin. Vain työpanokseltaan tärkeän ravintola-alan alv:n alentaminen elintarvikkeita vastaavalle 17 prosentin tasolle olisi aiheellista. Toistaiseksi tämä kaatuu EU-sääntöihin, Lehtinen valittaa.