Eurooppalaiselle halpatyövoimalle yritettiin laittaa jälleen piste maanantaina, kun EU:n työministerit käsittelivät lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä.
Koko päivän kestäneissä neuvotteluissa ei vielä kello 21:n aikaan ollut saatu ratkaisuja.
Lähetettyjen työntekijöiden työehdoista on väännetty EU-maiden kesken jo pitkään.
Ranska, Itävalta ja Belgia etunenässä ovat halunneet selvittää pelisäännöt, kun taas erityisesti Puola ja Unkari ovat olleet varovaisia, koska ne pelkäävät menettävänsä halvemman työvoiman kilpailuetunsa.
Neuvotteluissa on ollut tavoitteena, että toisesta EU-maasta tullut työntekijä saa saman palkan ja päivärahat kuin kantaväestö.
Palkansaajakentän mielestä lähetettyjen työntekijöiden työehtojen selkiytyminen on pelkästään hyvä asia. Tiedottaja Tiina Huotari FinUnions-järjestöstä sanoo, että EU-lainsäädäntö vahvistaisi Suomessa jo käytössä olleen lain tulkinnan.
– Samasta työstä, samassa paikassa, sama palkka, on tässä se yleinen periaate, Huotari summaa.
EU-lainsäädäntö ei toisi suuria muutoksia Suomessa, koska tilanne selkiytyi jo muutama vuosi sitten, kun EU-tuomioistuin linjasi puolalaisten sähkömiesten työehtoja Olkiluodossa. Lähetetyille työntekijöille on siis jo maksettu palkka ja päivärahat suomalaisen työehtosopimuksen mukaan. Uuden direktiivin myötä myös kustannukset eli matka-, majoitus- ja ruokailukulut pitäisi korvata.
Macron kiitti Sipilää jo ennalta
Loppumetreillä neuvotteluissa väännettiin ainakin siitä, kuinka pitkä komennuksen pitää olla, jotta työehdot määräytyvät laajasti kohdemaan mukaan. Alkuperäisen esityksen mukaan raja kulkisi kahden vuoden kohdalla, mutta Ranska muiden muassa vaati ajan lyhentämistä esimerkiksi vuoteen.
Suomen hallitus linjasi jo etukäteen, että se on valmis tukemaan kahta vuotta lyhyempää ajanjaksoa. Viitteitä tästä saatiin jo pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin vierailun jälkeen, kun Macron kertoi tiedotustilaisuudessa saaneensa Suomen tuen tässä Ranskalle tärkeässä asiassa.