Kriisinhallintalain käsittely meni torstaina eduskunnassa entistä enemmän solmuun. Perustuslakivaliokunta päätti äänestyksen jälkeen, että päätöksen joukkojen lähettämisestä tekee hallitus eikä presidentti. Toisin sanoen valiokunta haluaa leikata presidentin valtaa puolustusvoimiin liittyvissä asioissa.
Muutos ei käy hallitukselle. Kalevalle kerrottiin hallituksen piiristä, että perustuslakivaliokunnan enemmistön kanta johtaisi kestämättömään tilanteeseen. Sen seurauksena syntyisivät kahdenlaiset kriisinhallintajoukot. Hallitus päättäisi EU-joukkojen lähettämisestä ja muista presidentti, joka on puolustusvoimien ylipäällikkö.
"Puolustusvoimilla olisi kaksi johtajaa ja lopputulos olisi täydellinen kaaos", perustuslakiovaliokunnan muutoslinjaa kuvattiin.
Hallituksen taholta annettiin illalla kaksi vaihtoehtoa: joko palataan hallituksen esityksen taakse tai hallitus vetää esityksensä pois eduskunnasta.
Hallituksen ja etenkin puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) tuskaa asiassa lisää se, että ensi vuoden alussa on määrä aloittaa sopimussotilaiden värväys ja siksi lakia ei voitaisi lykätä.
Hallituksen riveissä uskottiin illalla, että "järki vielä voittaa" perustuslakivaliokunnassa ja se perääntyy "vallankeikausyrityksessään"
Hallitusrintama
meni hajalle
Jo aiemmin presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ovat julkisesti sanoneet, että hallituksen esitys tulee hyväksyä eduskunnassa sellaisenaan. Tämä koskee sekä mandaattia että presidentin päätösvaltaa joukkojen lähettämisessä.
Perustuslakivaliokunnassa SDP:n, kokoomuksen, RKP:n ja vihreiden edustajat haluaisivat hallituksen ja pääministerin päättävän kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä.
Keskusta ja vasemmistoliitto kannattivat hallituksen muotoilua. Sen mukaan lopullisen päätöksen tekee presidentti.
Perustuslakivaliokunta jatkaa asian käsittelyä vielä tänään. "Asia on avoimesti auki", oli ainoa, mitä valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) suostui kommentoimaan muutosesitystä.
Varsinaisen mietinnön kriisinhallintalaista tekee eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) kertoi, että mietintöön kirjataan se kanta, jonka perustuslakivaliokunta ottaa. Jaakonsaaren mukaan perustuslakivaliokunta on suvereeni päättäjä tässä asiassa ja ulkoasiainvaliokunnan on otettava sen kanta huomioon.
Ulkoasiainvaliokunta itse hyväksyi torstaina lain toisen kiistapykälän eli ns. mandaattikysymyksen hallituksen esityksen mukaisesti.
Sasi ja Jaakonsaarikaan eivät halunneet eilen arvella sitä, miten presidentin valtaan puuttuva umpisolmu nyt avataan ja yksimielisyys löytyy.
SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho jäi muutosvaatimuksessaan melko yksin. Alho ja valiokuntaa johtava Sasi nimettiin kiistan "sopankeittäjiksi". Heidän motiiviensa taustalla nähtiin tosiasiassa halu jatkaa presidentin vallan leikkaamista.
Toisaalta todettiin, että perustuslakivaliokunnan muutos on johdonmukaista jatkoa sille, että EU-asiat kuuluvat valtioneuvostolle ja pääministerille. Jos EU-joukkojen lähettämisessä lopullinen päätösvalta jää presidentille, tehdään ratkaiseva yksittäinen poikkeus.
Yhdeksi keskeiseksi "touhuajaksi" nimetyn Kimmo Kiljusen (sd.) todettiin käännelleen kantaansa niin vikkelään, ettei kukaan enää pysy perässä. Kiljunen ehti jo esittää, että hallitus vetäisi esityksensä pois.
