Television vaalivalvojaiset ovat politiikan nojatuoliseuraajille yhtä tärkeä tapahtuma kuin urheiluruutu penkkiurheilijoille. Näillä tv-riiteillä on ollut yksi olennainen ero; urheiluruutu kertoo oikeat tulokset kun taas vaalivalvojaiset kertoo ne korkeintaan sinne päin ja vielä myöhään.
Demokraattinen määrävuositapahtuma on etenkin sähköisille tiedotusvälineille kieltämättä mahdollisimman hankala. Suomessa ei ole siirrytty äänestämään tietokoneilla eikä kännyköillä; numerot piirretään yhä paperilappuun lyijykynällä. Äänet lasketaan käsipelillä. Se merkitsee, että tuloslaskenta etenee tuskastuttavan hitaasti, vähän samaan tapaan kuin 50 kilometrin hiihto perinteisellä tyylillä suorassa lähetyksessä.
Esimerkit rapakon takaa, etenkin neljän vuoden takaisista presidentinvaaleista, puhuvat kyllä sen puolesta, että vanhassa äänestystavassa olisi vara parempi. Kun suomalaisissa vaalivalvojaisissa käy kuitenkin helposti niin, että uni tulee vaalivalvojan silmään ennen lopullista tulosta, uutta tekniikkaa voisi ottaa käyttöön meikäläisissäkin äänestyskopeissa. Tämä sopisi hyvin Suomen high tech -imagoon.
Kuinka idioottivarma suomalainen vaalijärjestelmä muuten on? Itse panin äänestyspaikassani merkille, että postitse tulleet ilmoitukset äänioikeudesta nakattiin roskakoriin sellaisinaan. Niitä ei revitty kahtia saati sitten silputtu. Nimi vedettiin yli äänestysluettelosta lyijykynällä.
Niin kauan kuin Suomi äänestää paperilipuilla, vaalivalvojaisten perusilme pysyy samana. Tv-studion vaaliviisaat istuvat tuoleissaan, pureskelevat kyniään ja yrittävät keksiä keskeneräisistä tuloksista jotakin viisasta sanottavaa. Puoluejohtajaparkoja yritetään saada puhumaan sivu suunsa. Tämä nähtiin taas kerran TV1:ssä.
MTV3 teki toisen ja voi sanoa idioottivarman valinnan; se näytti ensin vajaat kaksi tuntia Formula-ykkösten osakilpailua Brasiliasta ja käänsi kameran vaaleihin kunnolla vasta klo 22:n jälkeen. Katsoja saattoi seurata joko vaalilaskentaa tai sitä, miten Kimi Räikkönen pärjää muutoin panoksettomassa formulakisassa. Elokuvan lähettäneellä nelosella oli vielä niukempi vaalituloslinja.
Jotakin Pasilan isossa pajassa oli kuitenkin tällä kertaa opittu. Katsojaa valistettiin heti alkuun graafisella esityksellä, että puolueiden kannatusluvut heittelevät rajustikin ääntenlaskennan edetessä. Vaaliselostajat kylvivät puhevirtaansa varoituksia, ettei tämä ole vielä viimeinen sana. Yleisradion vaaliennustetta ei julkaistu ennen kuin sitä oli hieman varmisteltu.
Monet vaalit piti kuitenkin harjoitella. Tähänastisissa vaalivalvojaisissa vähän klo 21:n jälkeen keskusta näytti joka kerta saavan todella veret seisauttavan vaalivoiton. Eräissä vaalivalvojaisissa pääsi käymään jopa niin, ettei loppuiltana muuttunutta tilannetta muistettu enää oikaista. Seuraavan aamun lehdissä tulos oli kesken vaalivalvojaisten väsähtäneille sitten aivan toinen.
On hyvä kysymys, miksei Suomessa ole alettu käyttää säännöllisesti ovensuukyselyjä. Niiden tulosten julkistaminen kesken äänestyksen olisi arveluttavaa, mutta heti äänestyksen loputtua ovensuutulokset antaisivat vaali-iltaan uuden elementin ennakkoäänituloksen tueksi ja voisivat jopa tuoda lisää luotettavuutta alkuillan tulosarvuutteluun.
Yleisradio on julkisen palvelun laitos, ja vaalituloksen selostaminen jos mikä on julkista palvelua. Nykyisillä eväillä tuloslaskenta on kuitenkin ainakin klo 21:een asti sellaista arpapeliä, että tv-yleisöä voisi palvella monella muullakin tavalla.