Hallituksen vaalipiiriuudistuksen suunta on oikea, mutta riittämätön suhteellisuuden takaamiseksi. Ratkaisu turvaa kuitenkin työrauhan tehdä valtiontalouden säästöjä.
Eduskuntavaalien saaminen suhteelliseksi perustuslain vaatimusten mukaisesti on kerta toisensa jälkeen kariutunut keskeisten puolueiden laskelmoitiin siitä, miten niille käy uudistuksessa. Kukin puolue haluaa varjella omia etujaan senkin uhalla, ettei vaalijärjestelmän vinoutumia saada korjatuiksi.
Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmassa vaalipiirijako sovittiin uudistettavaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Asia yritettiin ratkaista jo viime vuoden lopulla, mutta siinä aikataulussa sovintoa ei löytynyt.
Hallitus pääsi asiasta yksimielisyyteen keskiviikkona, joskin varsin matalalla tasolla. Hallituspuolueet kykenivät sopimaan ainoastaan Itä-Suomen vaalipiirien uusjaosta, vaikka isoja ongelmia on muuallakin.
Vaikka sopu haiskahtaa politikoinnilta, se on parempi kuin ei mitään. Ilmeisesti remontti täytyi tehdä juuri nyt siksi, että vih-reät saadaan pidetyksi ruodussa tulevissa valtiontalouden tasapainottamisväännöissä.
Vihreät väläytteli jopa hallituksesta lähtöä, ellei vaalipiiriasiassa päästä eteenpäin. Vihreät on myös puolue, jonka arvioidaan eniten hyötyvät muutoksesta.
Vaalipiiriuudistuksessa Kymen vaalipiiri liitetään Etelä-Savoon ja Pohjois-Savon vaalipiiri Pohjois-Karjalaan. Eteläisestä vaalipiiristä valitaan 17 ja pohjoisesta 15 kansanedustajaa.
Suunta sinänsä on oikea, sillä juuri Itä-Suomessa suhteellisuus on toteutunut heikosti. Siinä missä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on tarvinnut 14 prosenttia äänistä tullakseen valituksi eduskuntaan, Uudellamaalla siihen on riittänyt kolme prosenttia.
Hallituksen laskelmien mukaan uudistus pudottaa laskennallisen äänikynnyksen kummassakin vaalipiirissä 5–6 prosenttiin.
Perustuslain mukaan kansanedustajat tulee valita välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Suhteellisuus tarkoittaa sitä, että kukin poliittinen ryhmä saa niin monta edustajapaikkaa kuin sen saama äänimäärä suhteessa muihin puoleisiin edellyttää.
Suhteellisuuden ihanteen toteutumista haittaa vaalipiirien väestömäärien suuri ero. Tämä on johtanut niin sanottuun piilevään äänikynnykseen.
Väkirikkaassa vaalipiirissä kynnys on matalalla ja vähäväkisessä korkealla. Tästä ovat hyötyneet vaalipiirin valtapuolueet ja kärsineet ne, joiden kannatus on vaatimattomampaa.
Piilevä äänikynnys on ohjannut osaltaan ihmisten käyttäytymistä, passivoinut ja ollut jopa omiaan vääristämään vaalitulosta. Vaikka jonkin pienemmän puolueen ehdokas koettaisiin läheiseksi, sitä on ollut turhauttavaa äänestää, koska on tiedetty, ettei puolueella ole mitään mahdollisuutta saada edustajaansa läpi vaalipiiristä. Näin äänestäjälle on syntynyt tunne siitä, että oma ääni menee hukkaan.
Vaalipiiriuudistus tulee voimaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Varmaa on, että asiaan palataan viimeistään seuraavien vaalien jälkeen. Jo yksistään muuttoliike pakottaa koko ajan tekemään muutoksia vaalipiireihin suhteellisuuden takaamiseksi.