Kuntavaalien tappion nostattama hämmennys ei ota laantuakseen päähallituspuolue keskustan piirissä. Vaaleista on kulunut jo kuukausi, mutta syiden pohtiminen jatkuu edelleen puolueen pää-äänenkannattajan Suomenmaan palstoilla.
Vaalitappion arviointi on puheenaiheena myös lauantaina alkavassa keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Järvenpäässä kokoontuva valtuuskunta on keskustan korkein päätöselin puoluekokousten välillä.
Vaalikampanjan moottorimies, puoluesihteeri Jarmo Korhonen esittelee siellä oman vaalianalyysinsä. Lehtikeskustelusta on voinut lukea, että tähänastiset selitykset - niin Korhosen kuin puoluejohtaja Matti Vanhasenkin - eivät ole tyydyttäneet kaikkia.
Keskusta putosi 20,1 prosentin kannatuksellaan kolmannelle sijalle. Puolue menetti 30 000 äänestäjää. Tappion katkeruutta lisäsi se, että hallituskumppanit kokoomus ja vihreät menestyivät erinomaisesti. Miten näin kävi, kun hallituksessa on tehty yhteistä politiikkaa, puolueväki kyselee nyt.
Keskusta hävisi molemmilla rintamillaan: niin vahvoilla tukialueillaan pohjoisessa kuin etelän keskuksissakin. Vanhanen on tulkinnut, että äänestäjät halusivat näpäyttää vallanpitäjiä. Puoluesihteeri myönsi rökäletappion ja tunnusti, ettei rahapulassa tehty luopuminen televisiomainonnasta ollut onnistunut ratkaisu.
Monien lehtikeskustelijoiden mielestä puoluejohtaja Vanhasen ääni ei ole kuulunut riittävästi, mutta puoluesihteerin ehkä liikaakin. Eturintaman miesten usein erisuuntaiset puheet hämärsivät kuvaa puolueen linjasta.
Muutos "kaikilla rintamilla"
Vanhanen ja Korhonen ovat säästyneet ainakin suorasanaisilta erovaatimuksilta, mutta muutosta on kyllä nähty tarpeelliseksi "kaikilla rintamilla".
Keskustan kymenlaaksolainen kansanedustaja Markku Laukkanen arveli viikko sitten Suomenmaassa, ettei kunnallisvaalien jälkeisestä "syväpohdinnasta" ehkä selvitä ilman ylimääräistä puoluekokousta.
Puolueväen kannanotoissa on valitettu myös, että keskusta on unohtanut köyhän asian. Syytös on ikävää luettavaa puolueen johdolle, joka vaalien alla hehkutti pian toteutuvaa "historiallista" tulonsiirtoa. Pienimpien sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen korottaminen ensi vuoden alussa antaa tuensaajalle 170 euroa kuukaudessa lisää.